Kauneus ja hyvinvointi · Perhe · Sekalaista

Synnytyksen jännittävä odotus

Nyt on tasan kuukausi laskettuun aikaamme aikaa jäljellä ja tänään raskausviikkoja on kertynyt kasaan tasan 36 viikkoa ja huomenna pyörähtää sitten jo 37. raskausviikko käyntiin. Hurjaa vauhtia tämä aika vaan menee ja heinäkuisesta positiivisesta raskaustestistä tähän päivään asti elämä on tuntunut menevän kuin pikakelauksella.

WP_20160224_11_25_27_Pro_edited
Rv 36+0

Noin kuukausi sitten Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä lopetettiin yhteiset synnytysvalmennukset ja valmennusten materiaali muutettiin videomateriaaliksi nettiin, mistä jokainen voi käydä omatoimisesti videot katsomassa. Synnytysvalmennukset vietiin myös osaksi neuvolakäyntien sisältöä. Meille suositeltiinkin viime neuvolakäynnillämme, että katsoisimme videot ennen seuraavaa neuvolakäyntiä. Seuraava käynti oli siis tänä aamuna ja käynnin aiheena oli juurikin tuo synnytys. Neuvolassa keskusteltiin paljon synnytykseen liittyvistä toiveista, peloista, jännityksestä, kivusta ja kaikesta muusta mieltä askarruttavasta. Käytiin läpi asioita mistä tietää synnytyksen käynnistyneen ja niitä merkkejä mistä tietää, että on aika lähteä sairaalaan.

 

Itse en ole osannut alkaa missään vaiheessa pelkäämään synnytystä. Enemmänkin synnytys tuo jännittävät ja odottavat tunnelmat. Mitään harjoitussupistuksia minulla ei vielä tähän päivään mennessä ole ollut. Ei ainakaan niin, että olisin itse edes osannut supistuksiksi tuntemuksiani epäillä. Niinpä vähän jännittää se, että miltä supistuksetkaan tuntuvat, saati sitten itse synnytys. Mielessä käy sellaisia ajatuksia, kuten osaanko edes synnyttää? Toisaalta nopeasti mieleen tulee aina myös se tosiasia, että eipä sinne vatsan sisälle kukaan ole vielä tähän päivään mennessä jäänyt, joten tuskinpa tämäkään vauva sinne jää, vaan tulee kyllä pihalle tavalla tai toisella.

 

Tässä vaiheessa luulen itse asiassa, että meistä Laria taitaa vielä toistaiseksi synnytys jännittää hieman enemmän ja miksi ei jännittäisi, koska onhan se valtavan iso juttu isällekin, vaikka fyysisesti isä ei itse synnyttämään joudukaan. Itse asiassa isällehän tuo tilanne voi olla hyvinkin pelottava, kun oma esikoinen syntyy, koska isä ei voikaan pitää lankoja käsissään tässä asiassa millään muotoa vaan vähän avuttomana seuraa vain vierestä mitä tuleman pitää.

WP_20160224_10_35_16_Pro_edited

Synnytystä enemmän omat ajatukseni ovat olleet jo synnytyksen jälkeisessä elämässä, mistä myös keskusteltiin neuvolassa. Tietysti mielessä pyörii synnytyksestä palautuminen ja että kuinka kipeä tai väsynyt sitä tuommoisen koitoksen jälkeen onkaan. Jännittää myös tavata uusi, hartaasti odotettu perheenjäsenemme. Mietityttää, että tuntuuko vauva heti todellakin perheenjäseneltä sekä omalta ja tuntuuko itsestä heti siltä, että nyt olen äiti ja vanhempi vai ottaako tutustuminen sittenkin enemmän aikaa? Osaanko olla äiti ja opinko hoitamaan pienokaistamme? Nämä ajatukset käyvät varmasti jokaisen esikoistaan odottavan mielessä tässä vaiheessa raskautta ja niin myös meidän parisuhteessamme näitä ajatuksia on viime viikkoina kovasti pyöritelty keskusteluissamme. Varmastihan kaiken sitten vauvan kanssa oppii eikä tuo vauvanhoito tokikaan mitään rakettitiedettä ole, mutta hyppy tuntemattomaan on jokseenkin pelottavaa aina.

 

Neuvolassa keskusteltiin tietysti myös synnytyksen jälkeisen masennuksen mahdollisuudesta ja käytiin läpi niitä seikkoja mistä voisi itse päätellä, että nyt kyse on pitkittyneestä masennuksesta, mikä tarvitsee hoitoa, eikä enää tavallisista hormonien aiheuttamista mielialavaihteluista ja normaalista herkkyydestä, mitä synnytyksen jälkeen tavallisesti on. Neuvolassa tuotiin esille myös, että noin 7% isistä kärsii synnytyksen jälkeisestä masennuksesta, joten aihe ei kosketa pelkästään tuoretta äitiä. Mielestäni tämä korostaa vain entisestään parisuhteen merkitystä ja parisuhteen tuomaa tukea ja turvaa muuttuvan arjen keskellä. On hyvä muistaa, että tässä ei olla yksin uuden äärellä, vaan meitä on tässä kaksi ja kohta kolme. Ja tokihan soppaa hämmentää vielä Nala loputtomalla mielenkiinnollaan, energiallaan ja positiivisuudellaan.

 

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s