Asuinalueellamme asuu paljon lapsiperheitä, joten meidän kulmilla näin pääsiäisen alla liikkuu paljon kaikenmoisia noitia ja trulleja virpomassa. Omista virpomisistani on jo tovi jos toinenkin kerennyt vierähtämään, mutta ei mene montaa vuotta, kun meilläkin vedetään palmusunnuntaisin taas viittaa niskaan, huivia päähän ja äidin meikkipussilta tongitaan huulipunaa ja rajauskynää mitä hienoimpaan pääsiäisnoidan maskeeraukseen. Sitten ei muuta kuin vitsat kainaloon, joku pata keittiön astiakaapista toiseen käteen ja ovelta ovelle kiertämään.
”Virvon, varvon
tuoreeks terveeks,
tulevaks vuodeks.
Vitsa sulle,
palkka mulle”
Tuo loru tuli pienenä palmusunnuntaisin hyvinkin tutuksi ja nyt tänään palmusunnuntaina meillä on myös käynyt saman vanhan, perinteisen lorun kanssa paljon virpojia ovella. Omasta mielestäni on hienoa, että virpomisperinne on edelleen ainakin täälläpäin säilynyt. Maljakkoon kerääntyvät värikkäät vitsat ovat nimittäin juuri se asia, mikä mielestäni tuo perinteistä pääsiäistunnelmaa kotiin. Tosin joka vuosi tuntuu olevan aina työn ja tuskan tulos muistaa ostaa virpojille palkat kaupasta ajoissa. Niin oli myös tänä vuonna, koska ensimmäisellä kauppareissulla suklaat unohtuivat kauppaan, joten meidän piti lähteä toiseen kertaan kauppareissulle ihan vain noiden suklaiden vuoksi!
Tänään on myös kevätpäiväntasaus, mikä tarkoittaa sitä, että talven pimeydestä on selvitty. Jes! Nyt päivä onkin saman pituinen yön kanssa ja tästä eteenpäin mennään kesää ja pidempiä, aurinkoisia päiviä kohti! Myös Nala on siirtynyt tänään ensimmäistä kertaa tänä keväänä parvekkeelle nauttimaan lämpimistä auringon säteistä ja kodin täyttää keväinen raikkaus, kun parvekkeen avoimesta ovesta valon lisäksi sisälle tulvii raikas keväinen ilma.
Hyvää pääsiäisen aikaa kaikille!
