Perhe

Jokaisella vauvaperheellä on omat ongelmansa

Tässä muutaman kuukauden vauva-arkea eläneenä olen huomannut, että ongelmatonta vauvaperhettä ei taida olla olemassakaan. Tai sitten ne sellaiset perheet ovat piiloutuneet johonkin kiven alle ja varjelevat tätä salaisuuttaan kuin kalleintakin aarretta, että miten vauva-arjesta saadaan täysin ongelmaton. Jutellessani kaverieni kanssa, joilla myös on lapsia jo yksi tai useampi, jokainen heistä tuntuu kertovan omaa tarinaansa siitä, mikä heidän perheensä elämässä on ollut haasteellista. Minä tietysti sitten kerron meidän perheen kohtaamista haasteista. Yhdellä perheellä voi olla vaikeita allergioita, toisella koliikista kärsivä piltti, kolmannella kärsitään unettomista öistä, neljäs kamppailee vaikean sairauden kanssa, viides kertoo kauhutarinoita hurjista eroahdistuksista tai vaikeasta uhmaiästä ja kuudennen lapsi syntyy keskosena. Meillä sen sijaan on tuskasteltu liiankin kanssa imetyksen parissa ja päiväunet aiheuttavat päänvaivaa myös.

 

Imetyksestä ajattelin kirjoitella ihan oman juttunsa lähiaikoina, joten en siitä sen enempää nyt höpötä, mutta päiväunista voisin sanan tai kaksi sanoakin. Tälläkin hetkellä kirjoitellessani tätä tekstiä Alisa nukkuu kantorepussa iltapäiväuniaan sylissäni. Sitä edelsi ensin pitkä imetys, jonka jälkeen siirryttiin leikkimatolle leikkimään. Hetken päästä Alisa alkoi haukotella ja hieroa unisia silmiään ja katsoin, että aamupäivän unista alkoikin olla jo reilu kolme tuntia aikaa, joten nyt olisi mahdollisuuteni laittaa lapsi päiväunille. Tästä ajatuksesta menikin sitten tunti aikaa, monet väsyitkut ja useampi yritys saada lapsi nukahtamaan kunnes viimein hän väsähti kantoreppuun unille. Alisa nukkuu yöunensa kuin unelma omassa kehdossaan ja usein päivän ensimmäiset päikkärit hän nukkuu aamupäivällä ennen puolta päivää vieressäni sängyllämme, mutta sitten iltapäivisin uni ei tahdokaan tulla, vaikka väsymys selvästi tulee. On aina tuurista ja päivästä kiinni nukahtaako Alisa syliin, omaan sänkyynsä, kantoreppuun vai mihin milläkin kertaa ja että meneekö nukuttamiseen tunti vai kaksi tai mahdollisesti pidempäänkin. Tuurista on myös kiinni se, että maratonilta tuntuneen nukutuksen jälkeen nukkuuko lapsi 10 vai 20 minuuttia. Toki tämä ongelmamme on häviävän pieni siihen verrattuna millaisia ongelmia monilla muilla lapsiperheillä on ja meilläkin se suurin päänvaiva nimenomaan on tähän mennessä ollut imetyksessä.

DSC_0467_edited
Oli ongelma mikä tahansa, niin oman pikkuisensa tähden jaksaa yllättävän paljon ❤

Vaikka kenellekään en tietenkään toivo mitään pahaa enkä ongelmia, niin on silti lohdullista tietää, että en ole yksin ainoa joka erinäisten vauva-arjen ongelmien kanssa kamppailee. Tietynlaista tsemppiä ja lohtua tuo se, että nukuttaessani lasta tiedän, että aika moni muukin sillä hetkellä omassa kodissaan nukuttaa lastaan, joka ei vaan millään nukahda tai imettäessäni ja kamppaillessani siihen liittyvien ongelmien kanssa tiedän, että jossain moni muukin kärsii samoista haasteista. Sellainen se ihmismieli on; kaipaa vertaistukea ja kanssasisaria tai –veljiä. Lohduttaa myös tietää, että kaikki ongelmatkin liittyvät vain erilaisiin vaiheisiin ja ne eivät kestä ikuisesti. Vaiheet menevät ohi ja sitten tulee taas jokin uusi vaihe, joka saattaa sisältää tai olla sisältämättä uusia ongelmia. Kyllä Alisakin varmasti joskus oppii nukahtamaan päiväunille ja ongelmahan poistuu viimeistään siinä vaiheessa, kun Alisa ei enää päiväunia tarvitse. Samoin on imetyksen laita. Eipähän tuo ainakaan enää sitten aiheuta päänvaivaa, kun on siirrytty kokonaan kiinteisiin ruokiin ja muun perheen kanssa samaan ruokavalioon.

 

Loppujen lopuksi meidän perhe on tähän asti säästynyt kuitenkin paljolta ja pääsääntöisesti vauva-arkemme on ollut helppoa. Arjen haasteistakin olemme selvinneet siinä mielessä helpolla, että Alisa on alusta asti antanut meille ruhtinaallisia yöunia, joten valtavasta väsymyksestä emme ole joutuneet kärsimään kuin ainoastaan yksittäisten huonojen öiden jälkeen. Hyvin nukkuneena mielikin jaksaa paremmin ratkoa ongelmia. Tiedän, että monella vauva-arkeen kuuluu nimenomaan järkyttävä väsymys, joten välillä ihan oikein meinaa hävettää myöntää kuinka hyvin Alisa pääsääntöisesti yönsä nukkuu. Kovasti tsemppiä toivon niille, joiden arkea vaivaa vakavammat murheet ja tietysti toivon myös, että me pääsisimme jatkossakin vain näiden suhteellisen harmittomien murheiden kanssa elämään arkeamme.

 

Ai niin, tosiaan aloitin kirjoittamaan tätä juttua Alisan iltapäiväunien aikaan, mutta tänään nuo unet kestivät ruhtinaalliset 20 minuuttia, joten en ennättänyt saamaan postausta valmiiksi silloin, vaan nyt Alisan mentyä yöunille pääsin kirjoittelemaan tekstin loppuun.

Yksi vastaus artikkeliiin “Jokaisella vauvaperheellä on omat ongelmansa

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s