Perhe · Ruoka

Soseita ja tuttipulloa

Kun aloimme siirtymään imetyksestä pikkuhiljaa pulloruokintaan ja äidinmaidosta yhä suurempi osa vaihtui äidinmaidonkorvikkeisiin, meni muutos ehkä helpommin mitä olin odottanut. Ajattelin, että Alisa tulisi raivoamaan oikein huolella muutosta vastaan, koska rinta oli Alisalle todella rakas. Pääsimme kuitenkin helpolla ennakkokäsityksiin verrattuna. Ensimmäinen tuttipullollinen maitoa, johon olin sekoittanut puolet omaa maitoani ja puolet korviketta, ei oikein ensin meinannut Alisalle maistua. Hän oikein mielenosoituksellisesti kädellään löi pulloa eikä suostunut syömään siitä aluksi. Kuitenkin vain minuuttien suostuttelun jälkeen maito alkoi maistua ja sen jälkeen korvikkeista ei ole mukistu, joskin vieroitus on aiheuttanut Alisalle kyllä itkuisuutta ja välillä raivareita. Meillä kävi myös tuuri, sillä ensimmäinen korvike, jota testasimme, osoittautui erittäin sopivaksi Alisalle ja meitä miellytti se, että saamme syöttää Alisalle kotimaista korviketta.

 

Tuttipulloruokintaan siirryttäessä on ollut ihanaa, kun Larikin on päässyt mukaan syöttämään Alisaa. Samalla kun itse poden tietynlaista luopumisen ja menettämisen tuskaa imetyksen päättymisen vuoksi, niin Lari on ollut onnellinen, kun on päässyt enemmän Alisan elämään mukaan ruokailujen kautta. Tuttipulloilusta on siis ollut myös paljon hyötyä, vaikka siirtymä äidille onkin ollut vähän vaikeaa. Sen lisäksi, että isä on päässyt mukaan syöttämään lastaan, niin Alisan päivärytmi on myös muokkautunut jotenkin tasaisemmaksi ja rytmisemmäksi tuttipulloruokailun myötä. Nykyään päiväuniaikakin on aikalailla kellosta katsottavissa ja Alisa on alkanut nukkumaan aamupäivisin pidemmät päiväunet. Liekö vain sattumaa, että Alisa tässä iässä alkaa rytmittämään päiviäänkin selkeämmin vai onko sitten pulloruokinnalla tai kiinteiden aloittamisella ollut osuutta asiaan.

DSC_0646_edited

Samaan aikaan tuttipulloilun kanssa Alisalle tuli neljän kuukauden verran ikää plakkariin, joten aloitimme myös kiinteiden maistelut. Koska me valmistamme omatkin ruokamme alusta saakka pääsääntöisesti itse tuoreista raaka-aineista mahdollisimman paljon kotimaista suosien, niin oli aivan päivän selvää, että Alisan kanssa menisimme samalla kaavalla. Kaupankin purkkiruoka on varmasti ihan kelvollista ruokaa vauvalle, mutta meillä sitä vaihtoehtoa ei edes harkittu, vaan soseet Alisalle valmistetaan itse. Tällä hetkellä Alisan maisteluannokset ovat vielä niin pieniä, että soseet pakastetaan jääpalamuotteihin, joista jäätyneet palat irrotetaan rasiaan. Alisan kerta-annos vielä toistaiseksi on yhden jääpalan verran sulatettua sosetta. Tähän mennessä olemme kerenneet maistelemaan bataattia, porkkanaa, kesäkurpitsaa, banaania, omenaa ja luumua. Seuraavana maisteltaviksi ovat tulossa muun muassa kukkakaali, parsakaali, päärynä, peruna, avokado ja parin viikon päästä saamme ottaa jo viljatkin mukaan ruokailuun ja pääsemme aamu- sekä iltapuurojen makuun. Toivoin tyttärestäni ”kulinaristia”, joka ennakkoluulottomasti maistelisi ruokaa ja jolle kehittyisi hyvä suhtautuminen syömiseen. Toivon, että ruokailu Alisalle olisi ilo ja nautinto eikä vain pakkopullaa, jolla tankataan keho. Tällä hetkellä ainakin näyttää positiiviselta, koska Alisa innolla maistelee kaikkea, mitä hänelle on tarjottu ja hetken tuumailun jälkeen avaa jo suuta ammolleen, että lisää sosetta, kiitos. Ainoastaan luumun kanssa Alisalla tekee tiukkaa ja luumu varmasti aluksi onkin pienen suuhun aika yrmäkkää tavaraa, mutta siihenkin tottuu, kun rauhassa totutellaan.

DSC_0657

DSC_0661

Soseet olemme valmistaneet Alisalle höyryttämällä kasvikset ja hedelmät ennen soseutusta ja pakastusta. Hedelmiä höyryttäessä olemme ottaneet höyrytysveden kannuun talteen, koska hedelmistä irronneet nesteet ovat maustaneet veden aivan ihanaksi makuvedeksi. Jääkaapissa jäähdytetyn makuveden olemme nautiskelleet itse janojuomana. Aika näppärä sivutuote sosetehtailun ohessa!

DSC_0659

Alisalle soseita valmistaessa on tullut valmistettua usein kasvisruokaa itsellekin ja siihenhän meillä onkin pyrkimys, että kerran viikossa valmistamme kasvisruokaa. Lari on ollut aina hieman skeptinen kasvisruuan suhteen, ettei se muka pitäisi nälkää. Aina ei ehkä olekaan pitänyt, koska vasta nyt olen kunnolla havahtunut siihen, että pidän huolen aterian ravintosisällöstä paremmin. Monesti kasvisruuasta ovat päässeet unohtumaan proteiinit, mutta nykyisin pidän aina huolen, että aterialta löytyy kaikkea tarvittavaa, jotta ateria tekee kylläiseksi, on ravitseva ja pitää hyvin nälkää loitolla. Larinkin on ollut myönnettävä, että kasvisruuallakin pysyy elossa, vaikka hän välillä sitä onkin epäillyt. 😀 Kun Alisa hieman varttuu, niin ajatuksena on ottaa Alisakin mukaan syömään mahdollisimman paljon samaa ruokaa muun perheen kanssa. Esimerkiksi kasvissosekeitot, kasvispihvit ja erilaiset laatikot ovat jo hyvinkin pienelle vauvalle sopivia, kunhan vain jättää vauvan osasta suolan pois ja pitää huolen siitä, ettei ruoka sisällä muita vauvalle kiellettyjä raaka-aineita.

Mainokset

Yksi vastaus artikkeliiin “Soseita ja tuttipulloa

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s