Elämä

Kiitos ihanalle sairaanhoitajalle!

Julkinen terveydenhuolto ja sen palveluksessa työskentelevät lääkärit ja sairaanhoitajat ovat viime vuosina saaneet niin lehdistön kuin sosiaalisen mediankin puolella lokaa niskaansa oikein roppakaupalla. Resurssipulasta kärsivän julkisen terveydenhuollon palveluita on parjattu hitaiksi, välinpitämättömiksi, huonoiksi ja jopa ala-arvoisiksi. Resurssipula varmastikin näkyy sekä potilaiden saaman palvelun ja hoidon laadussa, kiireessä hoidetun asiakaskohtaamisen tympeydessä, hoitovirheiden määrässä sekä työntekijöiden motivaatiossa. Haastavasta tilanteesta huolimatta julkisen terveydenhuollon palveluksessa työskentelee myös aivan timanttisia alansa rautaisia ammattilaisia ja aivan ihastuttavia persoonia, jotka tekevät tänäkin päivänä työtään täydellä sydämellä kutsumuksesta ja halusta auttaa apua tarvitsevia ihmisiä. Tällaisen hetken ja aivan mielettömän ihanan kohtaamisen työlleen omistautuneen sairaanhoitajan kanssa saimme kokea tänä aamuna ja siitä ajattelinkin kertoa teillekin tässä postauksessa, koska mielestäni kiitosta pitää jakaa aina kun siihen vain suinkin on aihetta. Tämä meitä palvellut sairaanhoitaja sai meiltä jo kyllä vuolaat kiitokset aamulla ihan kasvotusten, kun asiamme tuli hoidetuksi kultaisella otteella, vaikka tällä sairaanhoitajalla ei olisi ollut mitään pakkoa ottaa meitä vastaan.

 

Alisalle oli varattu täksi aamuksi aika näytteenottokeskukseen verikokeita varten. Ennen kuin kukaan kerkeää säikähtämään, niin Alisalla ei ole mitään hätää, vaan kyse oli rutiininomaisista suvusta johtuvista geenitutkimuksista. Ajanvarauksen vahvistusviestissä luki, että aikamme oli varattu Telefoonikuja 5:ssä sijaitsevaan näytteenottokeskukseen. Osoite ei sanonut minulle mitään, joten tarkistin osoitteen sijainnin vielä Google Mapsista. Karttapalvelu näytti osoitteen sijaitsevan Keski-Suomen keskussairaalassa, joten sinnehän me näytteenottoa varten suuntasimme. Aika oli varattu kahdeksaksi aamulla, joten olin joutunut herättelemään Alisan kukonlaulun aikaan yöuniltaan, jotta olisimme ajoissa laboratoriossa. Siellähän me kahdeksalta aamulla sitten silmät ristissä törötimme ja odottelimme, että meidät kutsuttaisiin näytteenottohuoneeseen. Aikaisesta herätyksestä huolimatta Alisa oli nauravainen ja hyväntuulinen ja sai kyllä kaikki lähettyvillämme istuvat ihmiset hymyilemään odotushuoneessa.

 dsc_1291

Minuutit kuluivat ja ihmisiä huudeltiin sisälle tasaiseen tahtiin, mutta Alisan nimeä ei kuulunut. Odoteltuamme jo yli puoli tuntia Lari meni kysymään ohi kävelleeltä sairaanhoitajalta, miksi meitä ei oltu kutsuttu, vaikka olimme odottaneet kohta jo 40 minuuttia vuoroamme. Sairaanhoitaja meni omaan työhuoneeseensa tarkistamaan tilanteen koneelta ja sanoi, että hän voi ottaa meidät vastaan nyt. Sairaanhoitaja kertoi, että aikamme oli varattu Telefoonikujan näytteenottokeskukseen, mikä sijaitsee siis aivan toisessa paikassa Jyväskylän keskustassa eikä suinkaan keskussairaalan mäellä, mutta koska nyt olimme siellä niin hän hoitaisi näytteenoton eikä alkaisi pompottamaan meitä paikasta toiseen tai siinä tapauksessa laittaisi meitä varailemaan uutta aikaa, koska olisimmehan olleet auttamattomasti myöhässä meille varatusta ajasta, jos olisimme siinä vaiheessa lähteneet Telefoonikujalle. Kerroimme hoitajalle tästä Google Mapsin opastuksesta ja hän itse asiassa sanoi, ettemme olleet ainoita joille oli samalla tavalla käynyt, että karttapalvelu ohjaa mihin sattuu.

 

Olimme jo superkiitollisia tästä sairaanhoitajalta saamastamme kohtelusta, mutta sen lisäksi ilmeni vielä muutakin selvitystä vaativaa. Alisalle oli neuvolalääkärimme määrännyt niin valtavan määrän eri verikokeita, että jos ne kaikki olisi otettu omina verikokeinaan, niin kokeet olisi pitänyt jakaa kahdelle eri päivälle, koska verimäärä ylitti sallitun rajan, minkä verran puolivuotiaasta lapsestamme vuorokaudessa saisi verta ottaa. Sairaanhoitaja kuitenkin oli sitä mieltä, että löydettäisiinkö tilanteeseen jokin ratkaisu, ettei meidän tarvitsisi pienen vauvan kanssa ravata vielä toiseenkin kertaan näytteenottoon. Hän soitti kahdelle erikoislääkärille, joista toinen oli Tampereella ja toinen Helsingissä ja näiden lääkäreiden opastuksella pystyttiin määrittelemään minimiverimäärät jokaista näytettä varten ja yhdistelemään kokeita niin, että näyte saatiin kuin saatiinkin kerralla jokaista määrättyä tutkimusta varten eikä tuo maksimiverimäärä ylittynyt. Lisäksi vielä verikokeen ottaminen kahden sairaanhoitajan toimesta kävi niin rautaisella ammattitaidolla, että vaikka Alisalta itku pääsikin niin verinäytteet saatiin otettua ensimmäisellä pistoksella ihan silmän räpäyksessä.

 _20161010_210215

En voisi olla kiitollisempi tälle aivan ihanalle sairaanhoitajalle, joka otti meidän vastaan ja palveli meitä paremmin kuin varmasti kukaan muu sinä aamuna olisi palvellut. Tuo sairaanhoitaja ei voisi olla oikeammassa ammatissa ja on kyllä ehdottomasti oikea henkilö paikallaan. Kiitos!

 

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s