Ruoka

19 vuoden jälkeen

Normaalisti olisin sitä mieltä, että makkaransyönti ei nyt kyllä ole oman blogipostauksensa arvoinen, mutta nyt on poikkeuksen aika. Olen nimittäin ennen tätä päivää viimeksi syönyt makkaraa 19 vuotta sitten. Olin 9-vuotias, kun satuin näkemään makkaranvalmistuksen. Näin mitä kaikkea sinne masiinaan tungetaan, joka jauhaa lihan ja muut aineksen makkaramassaksi. Sen jälkeen en ole voinut kuvitellakaan laittavani suuhuni makkaroita, nakkeja tai mitään muitakaan lihajalosteita. Säilyin kyllä lihansyöjänä, mutta lihajalosteiden syönti loppui kuin seinään siihen hetkeen. Tuosta kokemuksesta on 19 vuotta, eikä koko tänä aikana ole tullut mieleenkään, että söisin makkaraa. En jäänyt ikävöimään lihajalosteiden perään. 19 vuodessa olin jokseenkin jo unohtanut miltä makkara tai esimerkiksi meetwursti maistuu, mutta jotenkin kyllä jokin muistijälki näistä on jäänyt, sillä en ollut tänään makkaran ominaismausta kovinkaan yllättynyt.

 

Tänään siispä tämä 19 vuoden lakko tuli siltä osin päätökseensä, että minun ruokalautaselleni päätyi mitä herkullisin annos Rantakorven lammaswurstilla höystettynä. Tuota makkaraa saatoin syödä siksi, että tiedän tasan mitä tuote sisältää eikä siellä todellakaan ole jauhettuna nenän päästä hännän päähän koko eläintä luita lukuun ottamatta. Koska tiesin ostaneemme niin viimeisen päälle laadukkaan loistotuotteen, halusin itsekin maistaa lammaswurstia ja onneksi maistoin, sillä se oikeasti maistui todella hyvältä. Pakko kuitenkin myöntää, että pelotti ja jännitti pistää makkaranpalanen suuhunsa ensimmäisen kerran niin pitkän ajan jälkeen.

 dsc_1655

Lautaselle kasasimme myöhäisen päivällisen aika yksinkertaisista aineksista, mitä kaapista löytyi. Uunissa paistettiin perunalohkoja, punajuurilohkoja, paprikaa sekä sipulia, jotka oli pyöräytetty öljyssä ja maustettu kevyesti. Lammaswursti paistettiin kypsäksi paistinpannulla ja kasvisten sekä makkaran lisäksi lautaselle revittiin mozzarellaa. Annoksen päälle valmistettiin maustekastike öljystä, hunajasta, suolasta, mustapippurista, oreganosta ja valkosipulista. Yksinkertaista ja niin tajuttoman hyvää.

 dsc_1653 dsc_1651

Vielä lopuksi laitan pari kuvaa Nalasta, jolla oli tänään testissä uusi fleecepusero ulkona. Jo heti ulko-ovesta ulos lähtiessämme saimme naapurilta kehut Nalan hienosta paidasta. Ulkoillessa pusero palveli erittäin hyvin, lämmitti ja Nalan tuntui olevan hyvä liikkua paita päällä.

dsc_1644 dsc_1647

 

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s