Kauneus ja hyvinvointi · Perhe-elämä ja pikkulapsiarki

Mitä hyötyä on lukemisesta?

Ajattelin paneutua vielä hieman syvemmin lukemisen maailmaan nyt kun tuo kirjakärpänen minuakin pääsi taas pitkästä aikaa puremaan. Ja niinhän sen kuuluu mennäkin, että kun lapsesta saakka kirjat ovat tiiviisti mukana elämässä, niin ne seuraavat mukana myös aikuisiälle. Vaikka elämässä olisi vaiheita, kun kirjat eivät kiinnosta tai muuten hektinen elämä vie ajan lukemiselta, niin toisessa, rauhallisemmassa elämänvaiheessa kirjat palaavat taas osaksi arkea. Teini-iässä kirjat voivat olla se viimeinen asia, mikä on mielenkiinnon kohteena, vauva-arjessa tuttipullojen tiskaus ja soseiden valmistus ajaa lukuharrastuksen ohitse tai samanaikaisesti opiskeleva sekä töissä käyvä lukutoukka ei voi sietää pakollisen opiskelumateriaalin lisäksi muuta kirjallisuutta. Elämänvaiheet kuitenkin muuttuvat ja soljuvat jokainen vuorollaan peräkanaa, joten välillä aikaa voi olla sitten taas hamstrata kirjapino yöpöydän kulmalle ja ahmia suosikkiopuksia kyllästymiseen saakka. Minulle on luettu pienenä paljon satuja ja heti lukemaan opittuani aloin lukemaan paljon myös itsenäisesti. Luin kirjastosta monta nuorten kirjasarjaa loppuun viimeistä kirjaa myöten ja joskus jopa jouduin pohtimaan, että mitä kirjoja lainaisin, kun kaikki oli jo ahmittu läpi. Nyt taas aikuisiällä kerkesi ohitse hujahtamaan vuosia ilman että luin kirjan kirjaa.

 

Lukemisesta on tehty lukuisia tutkimuksia,  joissa on voitu osoittaa lukemisesta olevan monenlaista hyötyä niin aikuiselle kuin aivan pienelle vauvallekin ja kaikille siltä väliltä. Tässä kun vauva-arjessa on tullut tutustuttua kaikin puolin vauvan kehitykseen ja kehitystä edesauttavaan toimintaan, niin väistämättä myös lukeminen ja lapsen tutustuttaminen kirjoihin pienestä pitäen on tullut osaksi arkea. Ajattelinkin kasata näitä lukemisen hyötyjä niin vauvan kuin aikuisenkin näkökulmasta tähän postaukseen muillekin luettavaksi.

 

dsc_0125
Tällainen lukupaketti löytyy Larin yöpöydän kulmalta tällä hetkellä. Bertin päiväkirjat ovat loistavan hauskaa luettavaa teini-ikäisillekin. Kyseessähän on nuorten kirjasarja, joka sijoittuu koulumaailmaan. Bertin päiväkirjat sopivat niin tytöille kuin pojillekin luettavaksi. Juoppohullun päiväkirja sen sijaan on ehdottomasti aikuisempaan makuun.

 

Lukutaito maailmassa on viime vuosikymmenten aikana lisääntynyt tasaiseen tahtiin vaikkakin aika hitaasti. **Lukutaidottomia maailman aikuisväestöstä on edelleen kuitenkin viidesosa. Lukutaidon merkitys onnellisuuden ja elämässä pärjäämisen kannalta on kuitenkin valtava, sillä se luo pohjan esimerkiksi ammattiin kouluttautumiselle, elinkeinon harjoittamiselle ja elämiseen riittävän palkan ansaitsemiselle. Lukutaito tuo myös tasa-arvoa niin naisten kuin miestenkin välille sekä eri väestöryhmien välille. Lisäksi lukutaito avaa ihmisille mahdollisuuksia. Lukutaito on siis kiistatta varmasti yksi onnellisuuden tukipilareista ja osa sitä kivijalkaa, jonka varaan hyvä, ihmisarvoinen elämä voidaan rakentaa.

 

**Lukeminen antaa työkaluja parempaan elämään sillä se muun muassa kasvattaa keskittymiskykyä ja opettaa syventymään yhteen asiaan kerrallaan. Keskittymiskyky ja rauhoittuminen yhden asian äärelle puolestaan ruokkivat luovuutta ja laskevat muun muassa **stressitasoa. Lukeminen auttaa jäsentelemään ajatuksia, kasvattaa tietoa, opettaa ja kouluttaa, antaa inspiraatiota, synnyttää ajatuksia ja nostattaa mielipiteitä. Lukeminen tuo myös elämänviisautta, sillä kirjallisuus tutustuttaa tarinoiden ja kertomusten kautta myös historiaan ja erilaisiin kulttuureihin, vaikka ei mitään varsinaisia tietokirjoja lukisikaan. On helpompi ymmärtää elämän nykyisyyttä ja ennakoida tulevaa, kun tietää mistä kansakunnat ovat tulossa. Tuntemalla historiaa ja kulttuurieroja on helpompaa myös ottaa huomioon eri kansallisuuksien tapoja ja huomioida erilaiset ihmisryhmät.

 

dsc_22751

 

Kannattaa muistaa että **vauva aloittaa kielen opiskelun jo paljon ennen ensimmäisiä ääneen lausuttuja sanojaan. Vauvan on kuultava äidinkieltään runsaasti ennen kuin oppii itse tuottamaan sanoja ja lopulta lauseita. Lapsi, joka kuulee syntymästään asti äidinkieltään monipuolisesti, oppii myös äidinkielensä nopeammin. Rikasta, monipuolista kieltä paljon kuuleva vauva oppii myös monipuolisemmin hyödyntämään äidinkieltään, mikä näkyy myöhemmin esimerkiksi suoraan koulumenestyksessä. Lukemisen suuria hyötyjä niin lapselle kuin aikuisellekin on **sanavaraston kartuttaminen sekä kielen kehitys rikkaaksi ja monivivahteiseksi, sillä erään tutkimuksen mukaan kirjoja lukevan teini-ikäisen sanavarasto kattaa jopa 70 000 sanaa, kun taas vähän tai ei ollenkaan lukevien teini-ikäisten tulee pärjätä 15 000 sanan varastolla. Paljon lukevissa perheissä jo kolmivuotias lapsi on kuullut elämänsä aikana miljoonia sanoja enemmän kuin lapsi, jolle ei ole luettu kirjoja. Koska kotona kieli monesti on köyhää päivittäisen arkipuheen pyöriessä samojen aiheiden ja sanojen ympärillä päivästä toiseen, tuovat kirjat lapsen sanavarastoon juuri sitä kaivattua monipuolisuutta ja paljon sellaisia sanoja, mitä kotona ei tule käytettyä. Lapselle lukemisen yhteyttä koulumenestykseen ja älykkyyteen on myös **tutkittu useissa tutkimuksissa. Suomessa tänä päivänä tytöistä 5 prosenttia kuuluu heikkoihin lukijoihin, kun poikien keskuudessa luku on jopa 18%. Miten tällainen lapsi voisikaan koulutiellään menestyä, jos lukeminen on hankalaa eikä luetun ymmärtäminen ja tiedon jäsentely tahdo onnistua? Peruskoulun luokanvalvojat ovat tuoneet esille sitä, että lapsesta näkee saman tien, onko hän tottunut lukemaan vai ei. Lukemaan tottumaton lapsi ei osaa koulussakaan hiljentyä tunnilla kuuntelemaan ja keskittyä opiskeluun. Siksi myös koulumenestyskin jää laihaksi, koska lapsen pinna on lyhyt, kirjoittaminen kehnoa eikä lapsella ole työkaluja perustella mielipiteitään. Peruskouluissamme Suomessa onkin jo tänä päivänä 50 000 lasta ja nuorta, joiden tulevaisuus on vaarassa kariutua jo alkutekijöissään puutteellisen lukutaidon vuoksi.

 

**Lapselle lukeminen vaikuttaa olennaisesti myös tunne-elämän, empatiakyvyn, luovuuden ja mielikuvituksen kehittymiseen. Kirjallisuuden kautta myös vaikeiden asioiden käsittely on helpompaa lapsen kanssa. Satujen kautta lapsi tutustuu maailmaan turvallisesti. Sadussa voidaan aina pitää tauko, palata taakse päin tarkastamaan jokin asia, voidaan pysähtyä keskustelemaan jostakin sadussa ilmenneestä lasta mietityttävästä asiasta, satua voidaan lukea uudelleen ja uudelleen, jotta asiat jäsentyvät lapsen mieleen. Satuun voidaan myös palata myöhemmin jos jokin asia jäi askarruttamaan.

 

Lukemisella on on monia **terveyshyötyjä. Lukeminen edistää niin henkistä kuin fyysistäkin terveyttä ja hyvinvointia monella tavalla. Aiemmin mainitsinkin jo lukemisen ja sitä seuraavan rauhoittumisen alentavan stressitasoa ja parantavan keskittymiskykyä. Lukeminen parantaa myös muun muassa unenlaatua. Parempi uni taas tuo mukanaan hurjan litanian terveydelle positiivisia vaikutuksia.

 

Tänä päivänä saatavilla onkin kirjoja enemmän kuin koskaan aiemmin ja valinnanvaraa on valtavasti. Innokkaimmallakaan lukutoukalla ei varmasti kirjat pääse loppumaan kesken, sillä Suomessa uusia kirjoja **julkaistaan vuosittain tuhansia ja pelkästään uusia lasten- ja nuortenkirjoja julkaistaan yli 1000 eri teosta vuodessa. Valinnanvaraa on siis pilvin pimein. Vinkkejä luettavaksi haalittavista kirjoista löytyy esimerkiksi kirjakauppojen nettisivuilta, kirjastoista ja lukuisista blogeista. Minä puolestani ajattelin keräillä tähän sekä aikuisille että lapsille suunnattuja kirjoja, jotka itse koen mielenkiintoisina syystä tai toisesta tai jotka jostain muusta syystä ansaitsevat paikkansa suosituslistallani. Kirjat eivät ole missään erityisessä järjestyksessä.

 

Aikuisille:

 

 

  • *Anthony Doerr – Kaikki se valo jota emme näe (kirjaa on myyty Yhdysvalloissa yli miljoona kappaletta. Niin kriitikot kuin lukijatkin ovat ylistäneet teosta muun muassa säkenöivän kauniiksi. Kirja vie sokean tytön matkaan Ranskaan maailmansodan tehdessä tuloaan. Myös Anthony Doerrin esikoisromaani *Davidin uni on saanut ylistystä arvosteluissa ja teosta on kehuttu vakuuttavaksi.)

 

dsc_0085

  • *Tuomas Kyrö – Mielensäpahoittajan hiihtokirja (Kotimaisen kaunokirjallisuuden myydyimpien kirjojen joukkoon mahtui viime vuonna myös tämä Mielensäpahoittaja. Mielensäpahoittajat ovat olleet suomalaisten keskuudessa huippusuosittuja.)

 

  • *Elizabeth Gilbert – Eat Pray Love (kirja perustuu kirjailijan omakohtaisiin kokemuksiin. Hän tekee täyden irtioton arjestaan ja omasta elämästään ja suuntaa vuodeksi Italiaan, Intiaan ja Indonesiaan. Tämä hyvinvointikirja paneutuu itsetutkiskeluun ja oman itsensä etsimiseen. Gilbert etsii kirjassa Italiasta nautintoa, Intiasta sisäistä rauhaa ja Indonesiasta kykyä yhdistää nämä kaksi. Kirja kohosi Yhdysvalloissa välittömästi bestselleriksi julkaisunsa jälkeen.)

 

Lapsille ja nuorille:

 

  • *J.K. Rowling – Harry Potter ja kirottu lapsi (Uusin Potter oli Suomessa viime vuoden myydyin lasten- ja nuortenkirja ja 97 600 nimikkeellä se ylsi myös kaikista ilmestyneistä kirjoista myydyimmäksi. Potterit ovat myös monen aikuisen suosiossa.)

 

  • *Aino Havukainen ja Sami Toivonen – Tatu ja Patu etsivinä (42 800 myydyllä kappaleella kirja ylsi viime vuoden myydyimmäksi kotimaiseksi lasten- ja nuorten kirjaksi. Suosittuun Tatu ja Patu -kirjasarjaan kuuluu 14 kirjaa ja lisäksi myös viisi ruotsinkielistä kirjaa. Lähde Tatun ja Patun matkaan Outolaan, jossa asiat tehdään omalla tavalla.)

 

  • *Timo Parvela – Ella ja kaverit – kirjat (ystäviemme lapsiperhesuosikki, joka viihdyttää niin lapsia kuin vanhempiakin. Huumoria pullistelevat kirjat sopivat myös niin tytöille kuin pojille. Ella-kirjoja on ilmestynyt jo 18 kappaletta, joten tästä kirjasarjasta riittää luettavaa pitkäksi aikaa. Ellan matkassa pääset tokaluokkalaisten koulumaailmaan.)

 

dsc_0126
’Lue ja tunnustele eläinlapsia’ sekä ’Suloinen pieni pupu’ ovat Alisan suosikkikirjoja tällä hetkellä. Niiden paksut pahviset sivut kestävät hyvin sen, että vauva käsittelee kirjaa kovakouraisesti ja vähän maistelee sivujen kulmia.
  • *Aino-Maija Metsola – Värit (Pienille lapsille suunnattu paksulehtinen kirja opettaa värien lisäksi asioiden tunnistamista ja nimeämistä. Oiva kirja puhumaan opetteleville lapsille. Metsola on suunnitellut myös Marimekolle kuoseja ja kirjan kuvituksesta näkyy sama linja kirkkaine väreineen.)

 

*Sisältää mainoslinkin

**Sisältää linkin lähdeteksteihin, joiden pohjalta tämä postaus on kirjoitettu

Mainokset

3 thoughts on “Mitä hyötyä on lukemisesta?

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s