Piristystä arkeen

Messupäivä

Viikonloppuna minä ja Alisa olemme viettäneet paljon aikaa kaksistaan, sillä Lari oli töissä Jyväskylän Paviljongilla järjestetyillä Viinimessuilla maistattamassa messuvieraille erilaisia viinejä, punaisia ja valkoisia aina Uruguaysta Uuteen-Seelantiin. Me tytöt päätimmekin lähteä messuilemaan myös. Viinimessujen ohessa järjestettiin myös Ruoka- ja Kirjamessut sekä Lemmikkimessut, kaikki näppärästi saman katon alla. Messuilla oli siis meillekin paljon mielenkiintoista koettavaa.

Kävimme maistelemassa Larilta alkoholitonta kuohuviiniä, johon rakastuin aivan täysin. Muillekin vinkkinä, että tuo kuohuviini on siis italialainen luomuviini ja kantaa nimeä Icemary. Viinipuolella ei kuitenkaan meille tällä kertaa ollut juurikaan sen enempää tarjottavaa. Niinpä suuntasimme Alisan kanssa metsästämään maistiaisia Ruokamessuille ja löytyihän sieltä ihania juustoja sekä makeita suklaaherkkuja maisteltavaksi ja paljon muutakin. Larin työkaveri, joka saattoi ihan oikeasti käyttää itsestään titteliä sommelieeri, tarjosi vielä messupäivän päätteeksi Fish&Chips-annoksen, joka oli aivan tautisen hyvä ja vei kielen mennessään. Ruokajuomana annokseni kaverina oli lasillinen tuota alkoholitonta kuoharia, johon olin aiemmin rakastunut ja ai että minä nautiskelin näistä herkuista suu muikeana.

Kirjamessuilla kävimme katselemassa kirjatarjouksia, mutta lastenkirjoista oli mielestäni jotenkin huono tarjonta tällä kertaa. Tai sitten lastenkirjat hukkuivat kaikkien muiden kirjaröykkiöiden sekaan niin, ettei me oikein löydetty meitä kiinnostavaa ostettavaa. Kirjamessuilla sen sijaan oli esiintymässä tyttö, joka kitaralla itseään säestäen lauloi tosi kauniisti herkkiä, suomalaisia lauluja. Alisa tykkäsi kuunnella musiikkia ja katseli todella intensiivisesti tyttöä hänen laulaessaan. Alisa antoi myös iloiset aplodit kappaleiden loputtua.

Kun ruoka- ja kirjapuoli oli koluttu, suunnistimme lemmikkimessuille. Ensimmäisenä menimme katselemaan kaneja, joita oli useita kymmeniä, ellei jopa satoja. Alisa katsoi pupuja haltioituneena ja antoi kätensä uteliaimpien haisteltavaksi. Yhtä pupua Alisa pääsi silittämään ja voi, että tuo Petteri-pupu olikin niin ihanan pehmoinen ja ystävällinen. Alisaa nauratti, kun puput nuuskivat hänen kättään ja kun Alisa silitti pupun pehmoista karvaa. Kun kaneja, kaiken kirjavia, isoja ja pieniä, oli tuijoteltu ja paijattu tarpeeksi, menimme katsomaan koiranäyttelyä. Pääsimmekin näkemään kerralla paljon eri koirarotuja, sillä satuimme juuri paikalle, kun Best in Show-näyttelykierros alkoi. Alisa katsoi suurella mielenkiinnolla kehässä kauniina koreilevia koiria ja kun yleisö taputti, niin tietysti myös Alisa yhtyi suosionosoituksiin ja taputti nauraen ja kiljahteli innoissaan.

Meillä oli tosi ihana päivä messuilla. Äiti-tytäraika vaan on ihan parasta, kun saan nähdä miten Alisa nauttii kaikesta näkemästään ja kokemastaan!

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s