Perhe

Arkeen asettuminen kotimaisemissa

Olemme nyt kerenneet tässä viikon elelemään taas tavallista kotielämää täällä Jyväskylässä ja mitenkäs se arkeen paluu on sujunutkaan? Päällimmäisenä tulee mieleen syksy, sillä se tuli päälle aikamoisella vyöryllä. En ollut osannut varautua ennen reissuamme syksyyn tai oikeammin sanottuna siihen, että palaamme reissusta todellakin aivan keskelle syksyä. Olin ajatellut, että kyllä sitä syksyä kerkeää sitten miettimään lomalta palattuammekin. Kerkeäähän sitä toki, mutta kiire siinä tulee, kun lapsi tietysti haluaa ulkoilla joka päivä, mutta ei täällä kyllä enää uikkareissa, shortseissa ja kesäsandaaleissa ulkoilla, vaan sen sijaan kunnollisille välikausivermeille on ihan todellinen tarve jo. Niinpä me tupsahdimme kesävaatteissamme tänne keskelle Suomen viileää ja sateista syksyä ja ensimmäisenä kaivettiin kaapin perukat ja varaston pahvilaatikot läpi ja haalittiin kasaan jonkunlainen kattaus lämpimämpiä ja vedenpitävämpiä vaatteita ja kenkiä, että lapsi pääsee ulkoilemaan ja nauttimaan Suomen syksystä ja etenkin vesilätäköistä! Seuraavaksi näpsäistiinkin sitten tietokoneen ruudulle auki nettikirppisten ja lastenvaateliikkeiden nettisivut ja alettiin metsästämään sopivamman kokoista välikausihaalaria, kurahousuja, sadetakkeja, syyskenkiä, kumppareita, lapasia, hanskoja sekä kurarukkasia pieneksi jääneiden tilalle. Nyt siispä viikossa sen lisäksi, että olen selvinnyt vatsataudista ja saanut taas energiat takaisin voimia verottavan sairauden jälkeen, niin olemme myös saaneet haalittua Alisalle kunnolliset ulkoilukamppeet syksyyn ja nyt onkin sitten hyvin aikaa alkaa varustautumaan talveen. Lapsen kanssa eläminen on kyllä melkoista välineurheilua eikä sitä osannut ajatella vielä silloin, kun lapsesta vasta unelmoi.

Syysvarustelun lisäksi ensimmäiseen viikkoon on kuulunut päiväkotikuvioiden selvittely ja päiväkotiin tutustuminen, sillä töihin paluu häämöttää jo viikon päässä ja silloin alkaa myös Alisan päiväkotiarki. Olemme siis käyneet tutustumassa päiväkotiin ja henkilökuntaan tällä viikolla ensimmäistä kertaa ja ensi viikolla tutustumista on tarkoitus jatkaa, jotta Alisa saisi mahdollisimman pehmeän laskun päiväkotiarkeen. Tämä tietysti on tarkoittanut minulle aika paljon pohdiskelua ja uuteen elämäntilanteeseen totuttelua. Olen maistellut ajatusta mielessäni päivittäin ja päiväkodin aloitus on välillä saanut jo palan nousemaan kurkkuun. Kyllä mielessä on pyörineet monet ajatukset ja tunteet aina huolesta, surusta, luopumisesta ja jännityksestä uuden odotukseen ja pieneen kutkutukseen saakka. Toisaalta en millään haluaisi hoitovapaan päättyvän, sillä olen todella nauttinut lapsen hoitamisesta kotona ja siitä, että olen saanut tutustua omaan esikoistyttäreeni ja nähdä hänen kasvunsa ja kehityksensä. Olen jotenkin uponnut siihen leijailevaan olotilaan, jossa olen tuntenut turvallisuutta ja rauhaa siitä, että tiedän missä lapseni on, mitä hän tekee, miten hän voi ja mitä hänelle kuuluu hänen ollessaan koko ajan siinä näköetäisyyteni päässä. Tuosta olotilasta tietyllä tavalla on tullut nyt aika luopua, sillä jatkossa vietän työpäivät erillään hänestä ja joudun luottamaan siihen, että joku toinen osaa huolehtia lapsestani parhaalla mahdollisella tavalla, osaa ymmärtää ja huomioida, halata ja silittää, asettaa rajoja ja ojentaa, antaa vettä, kun lapsi sitä pyytää, silittää oikealla tavalla, kun lapsi yrittää nukahtaa päiväunille ja ottaa syliin ja lukee sadun, kun lapsi sitä kirja kädessään pyytää ja pitää sylissä ja helliä, kun lapsi nukahtaa turvallisille käsivarsille kesken leikkien. Toisaalta taas olemme valinneet Alisalle aivan ihanan yksityisen päiväkodin, jonka henkilökunta on aivan huippua ja heti ensimmäisestä hetkestä lähtien he tunsivat löytäneen Alisan kanssa yhteisen sävelen ja Alisa tykkäsi samantien ryhmänsä ohjaajista. Koska päiväkoti on tiloiltaan, työntekijöiltään, arvoiltaan ja toimintatavoiltaan juuri sitä, mitä päiväkodilta kaikkinensa toivon, helpottaa se osiltaan myös äidin tuskaa siitä, kun lapsi aloittaa päivähoidon. Näiltä osin siis elämme arjen muutoksen aikaa. Arki tulee mullistumaan ja hakemaan aivan uudet uomansa, mutta sen lisäksi muutosta tapahtuu myös korvien välissä, sillä äidin ja tyttären välistä napanuoraa on jälleen venytettävä ja tällä kertaa sitä venytetään kuin meneillään olisi köydenveto ja toivon, ettei tästä venymisestä ja uuden muodon hakemisesta koituisi liian kipeitä kasvukipuja meille kenellekään.

Nyt siis kesäsandaaleista on hypätty kumppareihin, paljaat sääret ja käsivarret on verhoiltu tuulitakkeihin ja lämpimiin syysvaatteisiin ja aurinkoiset rantapäivät ovat vaihtuneet kotipihan kuraojien loiskuttelemiseen sekä palapelin paloihin kumisaappaissa. Minun paluutani arkeen on helpottanut ehdottomasti se, ettei lapsen päiväkoti alkanut ja minun hoitovapaa loppunut suoraan siihen, kun palasimme lomalta. Lari toki joutui palaamaan töihin suoraan, mutta me olemme saaneet hoitaa arkisia asioita kaikessa rauhassa, pestä valtavan läjän pyykkiä reissusta palattuamme, siivota kuukausien pölyt hyllyiltä ja purkaa tavarat kaikessa rauhassa. Eilen kävimme myös illallisella yhdessä Jyväskylän lempiravintoloistani ja täytimme kuvut ihanalla intialaisella ruualla, valkosipulisella nan-leivällä sekä raikkaalla raidalla. Olemme siis saaneet asettua kodiksi omaan kotiimme ja Jyväskylään ilman hoppua. Sen lisäksi arkeen paluuta on helpottanut uudet lomasuunnitelmat. Vaikka en eläkään elämääni lomasta lomaan, vaan nautin elämästä ihan täällä arjenkin keskellä ja jokaisesta pienestäkin asiasta tulee iloittua päivittäin, niin kuulun kuitenkin siihen ihmisryhmään joka ahdistuu siitä jos tulevaisuudessa ei siinnä mitään kivoja lomasuunnitelmia, sillä matkailu on osa omaa persoonaani niin voimakkaasti. Matkailu on minulle kuin harrastus, joka tuo energiaa, virikkeitä, inspiraatiota ja satavarmasti herättää aina arjen keskeltä horroksesta. Joten kivat talvilomasuunnitelmat ovat myös helpottaneet tänne syksyn ja sateessa taipuvien syyskukkien keskelle hyppäämistä. Jo tullessamme Kroatiasta takaisin Suomeen tiesimme, että muutaman kuukauden päästä tarkoitus on jälleen pakata uikkarit, sandaalit ja aurinkorasvat kassiin ja suunnata kohti aurinkoisia uimarantoja.

Mainokset

One thought on “Arkeen asettuminen kotimaisemissa

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s