Aasia · Matkailu ulkomailla · Ruoka

Thaimaalaiseen ruokaan tutustumassa

DSC_1699[1]

Onko muilla samanlaisia mielitekoja, että lomareissun lähestyessä lomamoodin vietäväksi haluaisi hypätä jo etukäteen hieman ennen kuin matka oikeasti edes starttaisikaan? Itsellä ainakin on tapana alkaa fiilistelemään reissua jo hyvissä ajoin ja näissä tunnelmissa eilen tulikin otettua jo pieni varaslähtö edessä häämöttävään lomamatkaan. Me nimittäin hyppäsimme hetkeksi thaimaalaisiin tunnelmiin suuntaamalla reissuporukkamme kanssa thairavintolaan, vaikka jalat olivatkin tukevasti vielä täällä Jyväskylän jäisen lumisella maaperällä.

DSC_1701[2]
Po Pie (porsaanlihakevätkääryleet)
Tuleva Thaimaan matkamme on koko reissuporukallemme ensimmäinen laatuaan Thaimaahan. Kukaan meistä ei siis ole aiemmin päässyt maistelemaan autenttisia thaikeittiön makuja. Sitäkin enemmän värikkäät thaiannokset ovat tulleet vastaan sosiaalisen median kuvavirrassa saaden veden herahtamaan kielelle, kun tutut ja tuntemattomat ovat jakaneet herkkukuvia matkoiltaan. Tietysti myös lomakohdettamme valitessa ja matkaa odotellessa on tullut tutustuttua thaikeittiön perinteisiin ruokiin, maistamisen arvoisiin annoksiin ja ruokakulttuuriin enemmänkin netin syövereissä. Ruokarakastajana odotan siis aivan malttamattomana etenkin ruokaelämyksiä matkaltamme!

DSC_1700[1]
Gai Satay (kanavartaat kurkku- ja sataykastikkeiden kera)
Suomessakaan en ole juuri thairavintoloissa käynyt, sillä kokemusarkkuun on tallentunut yksi karmiva kokemus thairuokaan liittyen. Muutama vuosi sitten kävimme Larin kanssa ruokatreffeillä yhdessä jyväskyläläisessä thairavintolassa ja eteemme kannetut annokset olivat niin järkyttävää sotkua, että minä tulin huonovointiseksi jo pelkästään oman annokseni hajusta saati sitten siitä, miltä tuo annos maistui. Larin annos puolestaan oli muuten ihan ok, mutta annos, jonka ei olisi kuulunut olla juurikaan tulinen, oli niin polttavan voimakkaasti ryyditetty chilillä, ettei sitä yksinkertaisesti voinut syödä ilman, että makunystyröistä suolistoon asti kaikki sisuskalut olisivat kärventyneet. Pyysimme tarjoilijan luoksemme ja kerroimme, että nämä ruuat jäävät meidän osalta syömättä, sillä toinen annos haisikin jo siltä, että jos viettäisin sen edessä hetkenkään pidempään, saisin taatusti ruokamyrkytyksen. Emme olisi halunneet maksaa näistä syömäkelvottomista ruuista mitään, mutta suuremman selkkauksen välttääksemme maksoimme annoksista toisen ja pettynein mielin karautimme suoraan lähimmän pikaruokaraflan autokaistalle ja täytimme nälästä kiljuvat kupumme hampurilaisilla. Ymmärsin toki, että tämä kokemus ei kuvastanut yleiskuvaa thairuuan tasosta, mutta se löi vuosiksi ennakkoluulon leiman tiukasti thaikeittiön ruokakulttuurin päälle.

DSC_1702[1]
Pad Siew (paistettua riisinuudelia possunlihalla)
Vuosien aikana mieli on kuitenkin muuttunut ja nuo ruokapettymykset ovat hautautuneet jo sen verran syvälle muistin sopukoihin, että herkulliset kuvat ja kertomukset thaikeittiön erikoisuuksista ja klassikoista ovat taas toden teolla alkaneet kiinnostaa. Hommaa on vauhdittanut varmasti myös tuo Thaimaahan suuntautuvan unelmaloman lähestyminen. Olin siis valmis jättämään huonot kokemukset taakseni ja antamaan thairuualle uuden mahdollisuuden, sillä todella uskoin ruuan olevan todellisuudessa makunystyrät sijoiltaan nyrjäyttävän herkullista ja tuo yksi thairavintola on vain thaimaalaisen ruokakulttuurin valitettava irvikuva.

DSC_1703[1]
Kratiem Prikthai (kanaa ja riisiä valkosipulin ja tuoreiden pippureiden kera)
Eilen työpäivän päätteeksi suuntasimme siispä viettämään myöhäisen iltapäivän ja alkuillan vastikään Jyväskylässä avattuun thairavintolaan, joka oli kaikilla mahdollisilla tavoilla kaukana tuosta ensimmäisestä thairavintolasta ja katkerasta kokemuksestamme. Ihanaa oli istahtaa syömään ilman kiirettä valmiiseen pöytään, tuoda arjen keskelle myös hieman ansaittuja luksushetkiä, saada osakseen ystävällistä palvelua, yllättyä thairuuan upeista makuvivahteista ja antaa itsensä rakastua thaikeittiöön kertaheitolla. Vanhat kokemukset oli kuitattu ”vain yhdeksi huonoksi ravintolaksi” sillä sekunnilla, kun sain ensimmäisen suupalan suuhuni ja kutkutus tulevasta reissusta kasvoi satakertaiseksi hetkessä. Tällaista ruokaa, ja varmasti vielä parempaakin, pääsen hetken päästä maistelemaan kahden viikon ajaksi thaimaalaiseen ympäristöön; tämän ruokakulttuurin syntysijoille, missä aurinko lämmittää ihoa, päivät kylpevät valossa ja meri lyö laineitaan hiljakseen rantahiekkaan. En malta odottaa enää sitä, sillä niin paljon innostuin tästä uudesta makuelämyksestä.

DSC_1704[1]
Tom Yum Gong (tulinen jättikatkarapukeitto)
Tilasimme pöytään kehuttuja thaimaalaisia klassikkoherkkuja, joita ehdottomasti halusimmekin päästä maistelemaan ja saada edes pienen tuntuman tai aavistuksen kaltaisen siitä, mikä meitä lomallamme odottaa ja millaista ruokaa pääsemme kahden viikon ajaksi syömään. Niinpä alkuun tilattiin Po Pie (porsaanlihakevätkääryleet) sekä Gai Satay (kanavartaat kurkku- ja sataykastikkeiden kera), pääruoaksi pöytään kannettiin Tom Yum Gong (tulinen jättikatkarapukeitto), Pad Siew (paistettua riisinuudelia possunlihalla) ja Kratiem Prikthai (kanaa ja riisiä valkosipulin ja tuoreiden pippureiden kera) ja vielä lopuksi jälkiruuaksi Bua Loi (pähkinätäytteisiä riisijauhopalloja kookosmaidossa jäätelön kera), Boud Chee (kookosmaidossa keitettyjä mustikoita jäätelön kera) ja Alisa herkutteli omalla jäätelöpallolla, joka kruunattiin suklaakastikkeella. Maistelimme toistemme annoksia ristiin rastiin ja mikään ruoka ei ollut pettymys, vaan päinvastoin sai ihastumaan thaikeittiöön entistä lujemmin. Myös Alisa ihanan ennakkoluulottomana maisteli annoksia uteliaana ja erityisesti paistettu nuudeli ja valkosipulinen kana tuntuivat maistuvan. Reissustamme on siis tulossa ehdottomasti myös Alisalle, kuten meille muillekin, mieleinen makumatka. Erityisesti pidin siitä, miten kevyt olo jäi, vaikka syötyä tuli valtava määrä ruokaa, sillä annokset eivät olleet pieniä. Ensimmäisenä pistin huomiolle tosiaan sen, että raskaat hiilihydraatit ja turvottavat raaka-aineet puuttuivat lautaselta. Innostuin siispä samantien siitä ajatuksesta, että vatsani tulee todellakin kiittämään minua varaamastamme matkasta. Vielä kun nuo annosten nimet osaisi lausuakin niin, että edes tarjoilija ymmärtäisi mitä olen tilaamassa!

DSC_1708[1]
Bua Loi (pähkinätäytteisiä riisijauhopalloja kookosmaidossa jäätelön kera)
DSC_1707[1]
Boud Chee (kookosmaidossa keitettyjä mustikoita jäätelön kera)
Erityisen paljon sydänjuuriani myöten ihastuin thaimaalaiseen klassikkoon eli Tom Yum –keittoon. Kulhollinen kuumaa, kehoa ja mieltä lämmittävää, lempeän tulista keittoa kera runsaiden, juuri täydellisesti kypsyneiden, pehmeiden jättikatkarapujen ja kasvisten sekä sienten on juuri sitä, mitä Suomessa keskitalven hyytävässä viimassa tarvitsee. Tämä keitto mausteisine liemineen parantaa mielialan hetkessä, herättää talviuntaan nukkuvat aistit horroksestaan ja lämmittää pakkasessa kohmettuneen ruokailijan joka solua myöten aina varpaisiin saakka. Vahva suositus!

DSC_1706[1]
Alisan erikoisjälkkäri: vaniljajäätelöä ja suklaakastiketta, joka muuten katosi lautaselta viimeistä pisaraa myöten ja hyvä ettei lapsi nuollut jälkkärikulhoa ruokailun päätteeksi.
Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s