Parisuhde · Ruoka

Treffit 11/12: Kakkutreffit

DSC_0099

Niin ovat jo vuoden yhdennettoista treffit takana. Äkkiä tämä vuosi treffeineen vaan on kulunut. Juurihan sitä suunniteltiin tammikuun treffejä ja nyt ovat enää yhdet edessä ja sitten on aika sulkea treffikalenteri tältä vuodelta. Toki tuleehan sitten seuraava vuosi, joka tuo tullessaan uudet treffit uusine ideoineen sekä vanhojen hyväksi todettujen treffien toisinnot. Mutta tulevana vuonna tuskin otamme tavoitteeksi ihan näin säntillistä kuukausittaista treffiaikataulutusta.

 

Välillä kuukausittaiset treffit ovat tuntuneet turhan tiheälle. Ei siksi, että puolison seura pitkästyttäisi, vaan siksi, että ruuhkavuosien kalenteriviidakossa kuukausi tuntuu olevan silmäniskuakin lyhyempi aika. Joka kuukausi huomaamme elävämme jo kuun viimeisiä päiviä ja treffit on vielä pitämättä, ihan vain siksi, että aika tuntuu katoavan olemattomiin. Ei sitä edes ymmärrä, miten nopeasti päivät vaihtuvat viikoiksi ja viikot kuukausiksi. Sitten sitä tuleekin jo kiire treffeille.

 

Vaikka treffit ovatkin tuntuneet aikataulusumpussa välillä vaikeilta sijoittaa kalenteriin, niin silti ne ovat antaneet paljon enemmän kuin ovat ottaneet. Aikataulujen ja hoitopaikkojen järjestäminen on ollut pieni paha verrattuna siihen, kuinka paljon treffit ovat antaneet meille henkisiä voimavaroja parisuhteeseemme. Treffien ei tarvitse sisältää mitään päätähuimaavaa wow-faktorin sisältävää spektaakkelia ollakseen voimaannuttavat, parantavat, inspiroivat ja energisoivat. Saamme kuitenkin tasaisin väliajoin olla hetken puolisoita emmekä vanhempia ja juuri se on se juttu, miksi treffit ovat niin tärkeitä. Saamme olla, jutella, ruokailla ja lähentyä ilman että kukaan roikkuu lahkeessa, nykii hihasta, kiipeää niskaan tai huutaa korvaan. Se on ehdottomasti ollut kaikkien treffiemme parasta antia. Hiljalleen olemme löytäneet parisuhteemmekin, joka kerkesi hautautumaan vauvavuoden aikana harsodyynien alle. Siksi haluan treffeille ehdottomasti ensi vuonnakin, ehkä jopa kokonaiseksi viikonlopuksi, mikäli rakennusprojektimme sallii meidän aikataulujen ja budjettimme puolesta irtautua vaikka ihan Jyväskylästäkin kokonaan pois hetkeksi kahdestaan.

 

Mutta mitäs me siis teimme tässä kuussa treffeillämme? Emme mitään ihmeellistä, mutta silti oli niin mukavaa. Me suuntasimme Jyväskylän keskustaan Caffitellan kakkubuffaan brunssille. Kakkubuffan hinta yllätti edullisuudellaan ja hinta-laatusuhde jäi selvästi positiivisen puolelle, joskin buffan suolaisissa tarjottavissa olisi paljonkin petrattavaa. Makeat kakut ja leivonnaiset sen sijaan olivat toinen toistaan ihanampia, mehevämpiä ja maukkaampia. Parhainta antia olivat herkkuvitriinin kermayllätykset, jotka olivat kuin pullan kokoisia jättimäisiä tuulihattuja. Puolitoista tuntia vierähti salaman nopeasti kahvilan pöydässä kahvikupista siemaillessa ja vuoroin makeaa ja suolaista syöden, kun siinä pöydän toisella puolella istui oma aviomies. Siinä oli hyvä olla, syödä ja jutella.

 

Viikonlopun suurimpana puheenaiheena treffipöydässämme olivat varmasti Black Weekendin mahtavat tarjoukset, joista nappasimme mojovat alennukset ennaltasuunniteltuihin, harkittuihin joululahjoihin sekä teimme ostoksia jo tulevaa talven lomamatkaamme varten muun muassa sandaali-, snorkkeli-, uimapuku- ja piilolinssihankinnoin, uusimme myös automme kärähtäneen sisätilanlämmittimen sekä tulin vaihtaneeksi puhelinliittymänkin toiselle operaattorille paremman matkapuhelinverkon kuuluvuuden perässä. Ostimme Black Fridayna siispä paljon, mutta nyt ei juuri mitään tarvitsekaan pariin kuukauteen ostaa, sillä panostimme juurikin niihin ostoksiin, joita joka tapauksessa olisimme joutuneet hankkimaan ennemmin tai myöhemmin. Moni talvilomaamme varten hankittu kesätuote ilahduttaa vielä ensi kesänäkin. Näiden tarjousten lisäksi tulimme käyneeksi viikonloppuna takkakaupoilla ja valitsimme takan rakenteilla olevaan omakotitaloomme. Oli sitä siispä puhuttavaa Caffitellan kahvipöydässä.

 

Juttelimme myös fiiliksistämme, kun samaisena aamuna kävimme tontillamme. Meidän piti käydä nostamassa maasta sähkökaapelit ylös tikun nokkaan, etteivät ne hautaudu talven tullessa lumen alle. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun kävimme tontillamme siten, että tiedämme muuttavamme sinne muutamien kuukausien päästä. Aiemmin olemme käyneet tontilla arvioimassa tontin pinta-alaa, ympäristöä, naapurustoa ja sijaintia sekä arvioimassa maaurakoitsijan kanssa maatöiden kustannuksia, mutta silloin meillä on ollut vielä pankin kanssa paperit kirjoittamatta ja tonttihakemus vasta vetämässä. Emme ole aiemmin tienneet, että tänne me varmasti muutamme, mutta nyt me siellä tontilla seisoskelimme sähköpiuhat käsissämme ja ihmettelimme, että tässä tyhjällä läntillä on kohta kotimme. Siitä riitti puhetta ja riittää vieläkin.

 

Kakkubrunssimme jälkeen kiertelimme vielä Kauppakadulla. Hypistelimme Puttipajan Pop Up-myymälän jouluisia tuotteita ja katselimme jouluisia näyteikkunoita. Sokoksen talviurheiluaiheisesta jouluikkunasta nappasimme valokuvat näytettäväksi kotona Alisallekin.

IMG-20181125-WA0006

Aiemmista treffeistämme löydät postaukset näiden linkkien takaa:

Treffit 1/12: Parempaa virettä elämään

Treffit 2/12: Thaimaan lämmössä

Treffit 3/12: Tuuritreffit

Treffit 4/12: Vappuhenkinen brunssi

Treffit 5/12: Väsyneet leffassa

Treffit 6/12: Retkellä luonnossa

Treffit 7/12: Sadetta pakoon

Treffit 8/12: Jalkapuoli ja yh-mutsi

Treffit 9/12: Yön yli kahdestaan

Treffit 10/12: Hiljaisuusretriitti

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s