Elämä

Katse vuoteen 2019

Kuva hotellin parvekkeelta häämatkaltamme Meksikossa vuonna 2014.

Edessä on kokonaan uusi vuosi, jonka kalenterin sivut loistavat vielä puhtaan valkoisina. Mitä odotuksia meillä on tälle vuodelle? Mitä tänä vuonna tulee tapahtumaan? Mitä toivoisimme? Onko vuoden 2019 bucket list jo räätälöity valmiiksi vai vieläkö se odottelee kohokohtiaan? Ovatko vuoden päivät, viikot ja kuukaudet jo valmiiksi suunniteltu vai annammeko tulevien hetkien yllättää suunnittelemattomuudellaan? Meidän vuoteemme tulee mahtumaan molempia; todella tarkkaan excelin kanssa suunniteltuja tapahtumia ja samalla täyslaidallinen spontaania yllätyksellisyyttä.

Vuottamme tulee kaikista eniten määrittämään rakennusprojektimme. Juurikin se on syy ankaraan excelmäiseen suunnitteluunkin. Tietyt talon rakentamiseen liittyvät tapahtumat on sovitettu kalenteriin piirun tarkasti ja meidän on pidettävä huoli omista tehtävistämme ajallaan, jotta talotehtaan toimitusajat voivat toteutua. Talotehdas tekee perustukset tiettynä hetkenä ja sitä ennen on oltava rakennuslupa hanskassa, aloituskokous pidettynä maatyöt tehtynä ja sähköliittymä toimitettuna. Perustusten teon jälkeen jatkuu vielä vastuumme maatöiden osalta, joiden on oltava kunnossa ennen kuin taloelementit saapuvat tontille talotehtaan ilmoittamana ajankohtana. Lämmönlähde ja vesiliittymät on asennettava tietyllä ennaltamääritellyllä hetkellä eivätkä ne saa viivästyä tai muutoin koko projekti viivästyy ja maksamme sanktioita. Tämän vuoksi tuleva vuotemme on hyvinkin säännösteltyä aikataulujen suhteen. Emme varmasti koskaan muulloin elämässämme tule elämään yhtä tiivistä excel-aikataulutettua elämää kuin tänä vuonna.

 

Vaikka kuinka olisi aikatauluja lykätty exceliin, olemme silti päättäneet tehdä tänä vuonna yhden unelmamatkoistamme ja loman alkuun ei ole kuin pari viikkoa enää aikaa. Me lähdemme viettämään talvilomaamme kahdeksi viikoksi Meksikoon sinne samoille kulmille, missä viisi vuotta sitten olimme häämatkalla. Rakastuimme tuolloin Meksikoon ja Cancuniin sydänjuuriamme myöten ja pieni pala meistä taisi siemenen lailla löytää hyvän kylvöpaikan Meksikon lämpimästä maaperästä ja jäi kasvamaan sinne jatkaen omaa elämäänsä. Rakastuimme siellä aurinkoon, mereen, maisemiin, ruokaan ja ennen kaikkea ihmisiin. Jos haluat ympärillesi iloisia ja ystävällisiä ihmisiä, suuntaa Meksikoon, sillä siellä ihmiset vain yksinkertaisesti ovat ihania ja hyväntuulisia. Cancuniin jäi häämatkamme jälkeen kymmenkunta tuttua, joista ajansaatossa muutamasta tuli sydänystäviä meille. Heidän kanssaan olemme pitäneet netin kautta yhteyttä nyt viiden vuoden ajan. Tapasimme yhden meksikolaisista ystävistämme Ranskassa pari vuotta sitten, mutta paria muuta emme ole häämatkamme jälkeen tavanneet, joten ikävä on kova. Jo häämatkallamme päätimme, että Cancuniin matkaamme uudelleen, kun olemme olleet viisi vuotta naimisissa. Matkastamme on nyt tammikuussa tasan viisi vuotta aikaa, joten olemme säästäneet rahaa sitä varten, että voimme palata takaisin. Tällä kertaa tosin matkaan lähtee kahden sijaan kolme. Ajankohtahan matkalle on superhuono, lähteä nyt kesken kriittisten rakennustoimien reissuun maapallon toiselle puolen kahdeksi viikoksi. Matkaan uppoaa myös sievoinen nivaska rahaa, jolle olisi ollut toki käyttöä rakentamistakin ajatellen. Toisaalta juuri näistä syistä nyt on täydellinen aika lähteä reissuun, sillä elämästä on voitava nauttia, vaikka rakentaisikin talon ja saammepahan ainakin täydellisen irtioton rakennusprojektistamme hetkeksi, joten reissun jälkeen katsomme varmasti ihan uusin silmin tätä rakennushärdelliäkin. Ja jos olisin lykännyt matkaamme vuodella eteen päin, kunnes talomme on rakennettu, niin tiedän, ettemme olisi vuoden päästä matkaan päässeet, sillä olisin kyllä tuhlannut matkaan säästetyt rahat jollakin tavalla taloomme. Niinpä nyt tänä talvena kaiken hullunmyllyn keskellä edessämme siintelevät siis Karibian aurinko, hellelukemat ja ihana ajanvietto meksikolaisten ystäviemme kanssa. Alisalle tiedossa on paljon uusia, upeita elämyksiä ja häntä Meksikossa ehkä eniten odotetaankin. Ystävämme haluavat päästä tapaamaan ihanan Alisan, joka on englanninkielellä lähetellyt heille useasti videoterveisiä ja – tervehdyksiä. Viimeisimpänä uudenvuodentoivotukset ja espanjaksi taipui ”mitä kuuluu?”

 

Vuoden ehdottomasti suurimmat kohokohdat ovat unelmamatkamme Meksikoon ystävien luokse sekä taloprojektimme, joka huipentuu siihen, että loppukesästä muutamme uuteen omakotitaloomme ja toivottavasti silloin saavutan sen tunteen, että vihdoin olen löytänyt tieni kotiin, omaan kotiin. Toisaalta saatan tietyllä tavalla saavuttaa sen kodinomaisen tunteen Meksikossakin, kun pääsen pitkään kaivattujen ystävien keskelle auringon lämpöisten valonsäteiden syleilyyn. Mutta kuuluu vuoteemme varmasti paljon muutakin, mutta niitä asioita emme vielä tässä vaiheessa osaa ennustaa. Pysymme Meksikon matkaamme lukuunottamatta tämän vuoden ajan tiiviisti kotikonnuilla huolehtimassa talomme rakentamisesta, mutta kalenterissa on tilaa paljolle muullekin vuoden mittaan. Vuosi näyttää eteen päin kulkiessaan, millaisia tapahtumia ja hetkiä kalenterin sivuille piirtyykään päivien kuluessa. Toivottavasti ne hetket sisältävät paljon meille tärkeitä ihmisiä. Ystävät ovat olleet aina tärkeitä, mutta jotenkin heidän merkitys korostuu entisestään, mitä pidemmälle elämänpolkua kuljetaan. Samaa asiaa taisin toivoa viime vuodenkin alussa, kun mietin toiveitani tulevalle vuodelle eikä edelleenkään toiveeni ole miksikään muuttunut. Toivon yhdessäoloa ja aikaa ystävien kanssa. Joskus olen huono ottamaan itse yhteyttä, mutta sitten olen sitäkin onnellisempi, kun puhelimeen kilahtaa viesti ystävältä: ”milloin nähdään?”.

Hassun hauskoja pienempiäkin haaveita ja things to do-juttuja tälle vuodelle on. Haluan esimerkiksi ostaa uuteen taloomme Nalalle uuden, muhkean, ison pedin, mihin mahtuu makoilemaan ja mönkimään mukavasti. Haluaisin lisätä hyötyliikuntaa ja pitää itsestäni parempaa huolta, mutta kerta toisensa jälkeen huomaan, että aika vain katoaa kaikkeen muuhun, paitsi siihen omasta hyvinvoinnista huolehtimiseen. Haluaisin järjestää rakkaalle kummipojalleni kummipäivän ja antaa aikaamme myös hänelle. Viime vuonna kummipojalle aikaa oli aivan liian vähän, ja siitä kannan hieman huonoa omaatuntoa. Sen asian toivoisin korjaavani tänä vuonna; en siis omaatuntoani vaan että kummipojalle löytyisi enemmän aikaa.

 

Siinäpä tavoitteita, unelmia, suunnitelmia ja suuntaviivoja alkaneeseen vuoteen. Näillä ajatuksilla hetki vielä täällä Suomen pakkasissa ja kohta suuntaamme Karibian auringon alle. Millaisia suunnitelmia tai toiveita sinulla on tälle vuodelle?

 

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s