Elämä · Koti · Sekalaista

Kolmen kuukauden hiljaisuus

 

IMG_20190718_183529_editedParin viikon mittaiseksi aiottu pieni blogitauko ja hengenveto venähtikin yhtäkkiä koko kesän yli kestäväksi kolmen kuukauden blogihiljaisuudeksi. Tarkoitus ei ollut vaieta näin pitkäksi aikaa, mutta hektinen kesä vei kaiken ajan ja oma jaksaminen oli pakko asettaa tiettyjen asioiden edelle, kuten blogiharrastuksen. Rakentaminen vei ajan ja energiat ja olen ollut tänä kesänä kiireisempi ja väsyneempi kuin koskaan. Mutta paljon on saatu aikaiseksikin ja nyt kirjoittelen tätä postausta uuden kotimme työ-/vierashuoneesta, johon olen saanut oman bloginurkkauksen. Työpöytänä toimii vielä toistaiseksi vanhan kodin eteiskäytävässä tavararöykkiötä kannatellut sivupöytä, mutta pepun alla on jo kunnollinen säädettävä työtuoli. Jossain kohtaa hankin kunnollisen sähköpöydänkin, jonka korkeutta voi säätää sopivaksi tai kirjoitella vaikka seisaaltaan ainaisen istumisen sijaan ja jossa pituutta riittää niin, että saan tietokoneeni viereen myös ompelukoneeni ja -tarvikkeet.

IMG_20190618_175435_editedIMG_20190629_182047_edited

Hypätäänpä kuitenkin yli kolme kuukautta taaksepäin ja matkataan aikakoneella toukokuuhun, josta tullaan hiljalleen kohti tätä päivää. Kesä alkoi kaoottisesti. Lari mursi kauden ensimmäisessä jalkapallopelissä toukokuussa kätensä niin pahoin, että se jouduttiin leikkaamaan ja parsimaan kasaan metallipaloin. Tästä seurasi toki pitkä monen viikon mittainen sairasloma ja moni aikataulu ja suunnitelma heitti häränpyllyä, sillä eipä kipsatulla kädellä juurikaan rakenneltu tai maalailtu taloa. Niinpä kesän alkuun suunniteltu käyttöullakon rakentaminen ja talonmaalaus valuivatkin pitkälle kesäkuuhun ja talo maalattiin vasta kesä-heinäkuun vaihteessa. Aikataulujen viivästyminen viivästytti ja kiristi tietysti tuleviakin aikatauluja ja aiheutti lisää stressiä ja huolta rakennusprojektistamme. Kun vielä sain kuulla, että talomme luovutusta aikaistettiin kahdella viikolla siitä, mitä alun perin oli suunniteltu, meinasi iskeä jopa todellinen kiire saada kaikki keskeneräinen valmiiksi. Heinäkuussa jäätyäni kesälomalle rehkimme Alisan kanssa tontilla ja tasoittelimme ja maalasimme vielä talon sokkelin. Alisa nukkui varjossa kuormalavojen päällä päiväunia samalla kun minä hiki valuen heiluin maalaustelan kanssa sokkelin kimpussa. Heinäkuussa siivosin myös enemmän kuin koskaan elämässäni, sillä talon edistyessä piti rojut, roskat ja liat saada siivottua niin sisältä kuin ulkoa. Roskaa kuskattiin pois vaikka millä mitalla ja rakennuspölyn määrä tuntui olevan loputon. Pihan kuoppia tasoiteltiin ja soraa leviteltiin sinne tänne. Tuli siinä rännikaivotkin äherrettyä paikoilleen samalla, kun roskakatos valmistui hiljalleen.

IMG-20190717-WA0002_edited

Heinäkuun hellejakson aikana mekin Alisan kanssa laitoimme työhanskat naulaan hetkeksi ja nautimme aurinkoisista päivistä. Kävimme uimassa ja minäkin heitin talviturkin ja vieläpä useamman kerran. Jossakin kohtaa vesi alkoi tuntua jopa lämpimältä. Sitä tältä kesältä jäin kaipaamaan ehdottomasti lisää, kiireettömiä ulkona vietettyjä päiviä. Olisimme voineet Alisan kanssa kirmata rannalle vaikka jokaisena lomapäivänä ja nauttia vain kesästä. Toisaalta kesän hellejaksokin jäi aika lyhyeksi, joten ei niitä hellepäiviä olisi koko lomaksi edes riittänyt.

DSC_0333_editedDSC_0343_edited

Larin jäädessä kesälomalle heinäkuun lopulla teimme perheen yhteisen muutaman päivän mittaisen kesälomamatkan Turkuun ja Naantaliin. Koska kesämme oli kiireinen ja talon rakentaminen vei kaiken ajan ja rahat, päätin alkuvuodesta, että Alisa saisi päättää tämän kesän kesälomareissukohteen ja kiireistä ja budjettihuolista piittaamatta tekisimme edes yhden kivan reissun. Rakentaminen vaatii kaikista eniten perheen pieniltä lapsilta, sillä he joutuvat tahtomattaan vanhempien valintojen vuoksi keskelle sitä hullutusta. Alisakin on joutunut venymään ja sopeutumaan muuttuviin tilanteisiin ja aikatauluihin ja luopumaan vanhempien kanssa vietetystä kiireettömästä touhuiluajasta, joten lapsi todellakin oli ansainnut valitsemansa kesälomareissun. Alisan valinta olikin heti täysin selvä. Muumimaailmaan. Niinpä ostimme Muumimaailmaan kahden päivän liput ja vietimme lisäksi vielä yhden päivän Turussa käyden Ruissalossa. Alisa lisäksi toivoi, että yöpyisimme hotellissa, jossa on uima-allas. Niinpä varasimme tilavan huoneen Scandic Atriumista, jonka saunaosastolla on allas. Joka ilta kävimme päivän touhujen jälkeen saunomassa hotellin saunaosastolla ja iltauinneilla altaalla.

IMG_6235_editedIMG_6140_edited

Reissusta kotiin palattuamme heti seuraavana päivänä olikin talomme luovutus urakoitsijalta meille ja seuraavaksi alkoi kaupungin rakennusviraston tarkastajien tavoittelu lvi-katselmusta ja käyttöönottokatselmusta varten. Samalla puunasimme uutta kotiamme muuttokuntoon ja siivosimme piha-alueilta pois rakennustavaraa niin, että piha olisi lapsellekin suht turvallinen.

IMG_20190811_171503_edited

Muuttopäivämme koitti vihdoin 14.08.2019. Olin palannut juuri tuon viikon maanantaina töihin kesälomaltani, joten ensimmäiseen työviikkoon mahtui työpäivien lisäksi tavaroiden pakkaaminen, muutto ja uuden kodin järjestely sekä lisäksi vanhan kodin loppusiivous. Voitte kuvitella kuinka väsynyt olin tuon viikon päätteeksi ja niinhän kroppani sitten ilmoittikin, että nyt riittää ja tulin kipeäksi. Flunssa pakotti lepäämään ja uuden kodin laitto ei sitten tapahtunutkaan ihan niin ripeästi kuin olin toivonut.

 

Nyt arki alkaa asettumaan. Vihdoin ja onneksi. Ja nimenomaan arki, sillä Larikin on palannut kesälomalta takaisin töihin ja Alisalla on alkanut jälleen päiväkoti hurjan kymmenen viikon kesäloman jälkeen. Olen iloinen, että Alisalle mahdollistui superpitkä kesäloma päiväkodista ja kaiken rakentamishärdellin keskellä se on varmasti ollut perheellemme todella tärkeää hyvinvoinnin kannalta, että lapsemme ei ole kesän kiireisimpään aikaan ollut kaiken kukkuraksi vielä päivähoidossa.

IMG_20190809_151340_editedIMG_20190809_153129_edited

Tavarat ovat nyt löytäneet paikkansa ja suurin osa tauluistakin on jo seinällä. Verhot puuttuvat lähes joka ikkunasta vielä, vaikka verhotangot onkin jo hankittu. Alisan huoneessa ja kodinhoitohuoneessa verhot jo on, mutta muuten ikkunat ovat vielä paljaat. Uudessa kodissamme on ikkunoita enemmän kuin edellisessä, mikä aiheuttaa sen, että joudumme tekemään myös verhohankintoja, mutta en ihan ole vielä päässyt itseni kanssa yhteisymmärrykseen siitä, millaisia verhoja kuhunkin huoneeseen haluan. Sama valaisimien kanssa, että pari valaisinta pitäisi ostaa lisää, mutta juuri ne oikeat valaisimet odottavat vielä jossain piilossa paketissa jonkin valaisinliikkeen hyllyllä. Muutossa ehkä eniten yllätti se, kuinka paljon on kaikenmoista pikku sälää, mitä täytyy ostaa, kun muuttaa täysin uuteen omakotitaloon. Verhotangot, pyyhekoukut, naulakot, vessapaperitelineet, kierrätysastiat, kiinteät valaisimet, eteisen kaapisto, vaatehuoneiden hyllyt ynnä muut välttämättömät asiat, jotka ovat olleet edellisissä kodeissa aina valmiina, kun meitä ennen siellä on asunut joku muu.

DSC_0321_edited

Kesän aikana järjissämme pysyimme sen ansiosta, että tajusimme myös sallia itsellemme pieniä irtiottoja hektisen projektin keskellä. Kuten aiemmin jo mainitsinkin, vietimme Alisan kanssa hellepäiviä rannalla ja teimme pienen kesälomareissun. Sen lisäksi kerkesimme päijänneristeilylle kummieni kanssa, vietimme hauskan juhannuksen järven rannalla ystävien kanssa, kävimme Larin kanssa Riihivuoren kesäteatterissa Muuramessa, kipaisimme leffaan, vietimme hauskan ralliviikonlopun Saakoskella ystävien kanssa grillaten ja seurasimme Leustun rallipätkät paikan päällä, olemme käyneet pesäpallopeleissä, vietimme ystävien kanssa myös ihanat venetsialaiset kesän päätteeksi ja ammuimme taivaalle upeita raketteja, raivasimme kalenteriin tilaa sukulaisten kanssa vietetylle aamupalahetkelle ja kahvittelulle. Ystävät ovatkin olleet tänä kesänä kyllä pitkälti kantava voima. Myös apu, jota olemme saaneet pitkin kesää läheisimmiltämme, on ollut korvaamattoman arvokasta.

Screenshot_20190831-230336_edited

Huomenna onkin sitten vuorossa Larin syntymäpäivä ja meidän kuudes hääpäivä eli sokerihäät. Meillä on ollut tapana muistaa toisiamme hääpäivänä jollakin todella pienellä lahjalla, joka liittyisi jollakin tavalla kyseisen vuoden hääpäivän nimeen. Tämän vuoden teemana siis sokeri. Nyt ei ole vaikea teema, joten eiköhän huomenna ole sitten suupielet sokerissa…

IMG_6116_edited

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s