Elämä · Perhe

Millaista on olla 3-vuotiaan äiti?

IMG_6461_edited

Meillä 3-vuotiaan lapsen rikastuttamaa lapsiperhe-elämää on elelty jo hyvä tovi, sillä suunnitteilla ovat jo 4-vuotissynttärit, jotka häämöttävät vain parin kuukauden päässä. Niinpä ajattelin hieman summata blogiin yhteen kokemuksia ja havaintoja siitä, millaista on olla 3-vuotiaan äiti? Aika on ollut vaihtelevaa, palkitsevaa, raastavaa, koettelevaa, opettavaista, väsyttävää, kuplivan iloista, yllättävää, sovittelevaa, keskustelevaa, kiukustuvaa ja varmasti miljoonaa muutakin asiaa. Se on myös kuraista ja sottaista yhtälailla siinä missä hymyjä ja nauruakin.

 

Meillä 3-vuotiaan arkeen on kuulunut voimakas uhmaikä ja minä itse -kausi. Voimakkaiden, useita viikkoja kestäneiden uhmakausien välissä tuntuu olevan aina viikon tai parin mittainen ihanan seesteinen ajanjakso, kun lapsestani on kuoriutunut keijun siivissään liihotteleva kultainen kimalleprinsessa ja sittenpä sitä taas jo mennäänkin kohti myrskyn silmää, jolloin lapsen yksi suurimpia missioita tuntuu olevan mahdollisimman kovan äänen tuottaminen polkemalla jalkaa pontevasti lattialankkuihin. Silmänräpäyksessä kimalleprinsessa onkin muuttunut Justiina Puupääksi. Niinpä arkemme yhdellä minuutilla olemme onnemme kukkuloilla ja tuuletamme riemusta yhdessä lapsen kanssa vaikka jotakin uutta opittua taitoa ja toisessa hetkessä katsomme, kun lapsi lyö nyrkkiä ruokapöydän kanteen ja lapsesta lähtevä ääni muistuttaa lähinnä yliäänikoneen tuottamaa meteliä. Päivissä on siis ainakin vaihtelua sitä ei käy kieltäminen, mutta tällainen valtakunnan sovittelijana toimiminen on vanhemmalle, tai ainakin minulle, myös haasteellista. Pitäisi osata ja pystyä toimimaan aina kuin järkevä aikuinen, olla lähtemättä mukaan lapsen kiukkuihin ja kriiseihin sekä venyttää malttinsa maratonireittiäkin pidemmäksi, mutta sellainen on myös pidemmän päälle väsyttävää ja kuluttavaa, vaikka lapsen kasvun kannalta kaikki nämä vaiheet ovatkin välttämättömiä. Toisaalta 3-vuotias lapsi näyttää myös ne positiiviset tunteet yhtälailla voimakkaasti. Kun asiat ovat hyvin ja nauru on herkässä, pyörivät lapsella sukatkin jalassa innostuksesta ja hän oikein kuplii onnea ja hyvää oloa. Yhtä usein, kun lapsen suusta kuulee kiukuttelevaa murinaa ja märinää, kuulee myös ylitsepursuavan onnellisia rakkauden ja kiintymyksen tunnustuksia ja poskelle muiskahtaa märkä, lämpöinen suukko. Ihanaa on ainakin se, ettei lapsen tunnetilat jää huomaamatta.

IMG_6467_edited

3-vuotias lapsi on myös mestari tekemään ”minä haluan” – listoja. Oma tyttäreni luetteli minulle kymmenessä sekunnissa, että äiti, voidaanko me mennä Hoploppiin, Leo’s leikkimaahan, Prisman puuhapaikalle, Superparkkiin, Muumikonserttiin ja Muumimaailmaan. Jos lapsen kaikkiin toiveisiin ja haluamisiin sanoisi aina kyllä, olisi sitä itse pian suossa monestakin suunnasta katsottuna. Ensimmäisenä syöksylaskun syvyyteen tekisi lompakko, sitten vapaa-ajan loppuminen kesken ja viimeisenä kirsikkana kakun päällä kasvatus, joka huuhtoutuisi alas kuin vesi vessanpytystä. Mielestäni vanhempien tehtävä on tuottaa lapselle onnellisten kokemusten lisäksi myös pettymyksiä ja 3-vuotiaalle niitä joutuukin tuottamaan usein, sillä tämän ikäinen lapsi on todellakin loistava pyytämään sekä vaatimaan kaikenlaista ja osaa esittää monituiset pyyntönsä maailman söpöimmällä koiranpentukatseella viimeisteltynä. Kaikkia toiveita ei kuitenkaan voi eikä pidäkään toteuttaa ja kieltämisen kautta taas päästäänkin uhmaikäisen lapsen lähtöruutuun eli äksäksi lattialle parkumaan ja jäljittelemään sitä yliäänikonetta. Siinä sitten taas rauhoitellaan lasta ja koitetaan kertoa, miksi kaikkea haluamaansa ei aina saa, jotta lapsikin ymmärtäisi asian. Jos selitys ei mene läpi, voi impulsiivinen kiukustunut lapsi heittää vanhemman silmälasit kaaressa lattialle tai osoittaa ärtymyksensä jollain muulla yhtä raivostuttavalla tavalla. 3-vuotiaan elämässä vahvasti läsnä on myös jankuttaminen. Lapsi osaa jankuttaa haluamaansa asiaa halutessaan vaikka koko päivän, joten 3-vuotiaan lapsen vanhempien mielenterveys saattaisi hyötyä korvatulpista tai vastamelukuulokkeista.

Uhmaikäinen lapsi osaa koetella vanhempiaan myös rikkomalla sääntöjä ja ohjeita tekemällä juuri päinvastoin kuin ohjeistetaan ja silloin tuntuu, että ne korvatulpat taitavatkin olla sisäänrakennettuna lapsen korvakäytäviin. Kun meille pidettiin tontillamme maalämpöpumpun käyttöopastusta, oli Alisa jotenkin kovin ärhäkkäällä tuulella. Hän yritti kantaa ulkoa taloon sisälle koko ajan kiven murikoita ja muuta roskaa. Kun kielsimme ja keskityimme hetkeksi kuuntelemaan lämpöpumpun käyttöopastusta, kuskasi Alisa kaikessa hiljaisuudessa sangolla pikkukiviä saunan lattialle. Käyttöopastuksen jälkeen saunamme oli juurikin sen näköinen, että siellä oli pikku uhmailija käynyt osoittamassa mieltään. Niinpä ajatus siitä, että elämä 3-vuotiaan kanssa on sama asia kuin tekisi mustikkasmoothieta blenderissä ilman kantta, pitää hyvinkin paikkaansa.

IMG_6545_edited

Tähän astisen paatoksen perusteella voisi kuvitella, että pikkulapsiarkihan on aivan kamalaa. Pääsääntöisesti kuitenkin arki on onnellista ja iloista. Kaikesta uhmakkuudestaan huolimatta 3-vuotias on vielä samalla myös äidin pieni vauva. Vanhempien syli on edelleen tärkein lohtu- ja turvapaikka ja vanhemman kainalosta löytyy se paras kolo, johon kaivautua, kun illalla luetaan satuja ja ollaan lähekkäin pitkän erossa vietetyn päiväkotipäivän päätteeksi ja johon nukahtaa, kun yöllä on nähnyt pahaa unta. Pienen lapsen vanhempi todennäköisesti myös tietää, miltä tuntuu nukkua pää yöpöydällä. Itse heräsin eräänä yönä juurikin tähän ilmiöön. Tytär nukkui vieressäni ja oli yön aikana unissaan vallannut sängystä yhä enemmän tilaa itselleen. Lopputulos oli se, että lapsi nukkui tyytyväisenä aivan minussa kiinni pää minun tyynylläni ja minä tasapainoilin sängyn reunalla ja olin unissani siirtänyt oman pääni lepäämään yöpöydän kulmalle. Kosketus onkin edelleen pienelle lapselle tärkein tapa olla yhteydessä ja päivän aikana vaihdetaan monet pusut, halit ja silitykset.

 

3-vuotias solmii myös tärkeitä ystävyyssuhteita. Ystävät alkavat olla entistä tärkeämpiä ja heistä puhutaan tuon tuostakin. Paras kaveri on aina se kaveri, jonka kanssa juuri sillä hetkellä leikitään ja leikkimisestä puheen ollen se vasta riitaa sitten puolestaan aiheuttaakin, kun leikeissä pitäisi osata jakaa omia leluja kavereiden kesken ja odottaa omaa vuoroaan. Välillä sulassa sovussa leikkiminen onnistuu kuin vettä vaan, ainakin viiden minuutin ajan, ja sitten muksut ovatkin jo napit vastakkain mylvimässä kuin villiintynyt sonnilauma, kun riita puhkeaa lelusta, jolla molemmat halusivat leikkiä juuri samaan aikaan. Ystävät ovat kuitenkin kuin henki ja elämä 3-vuotiaalle; voi että kuinka toivoisinkin, että tämän ajan ystävistä edes jotkut säilyisivät Alisan elämässä aikuisuuteen asti, sillä itselläni ei päiväkotiajoilta ole tallella yhtään ystävää. Soisin omalle tyttärelleni niin mielelläni sen onnen ja voimavaran elämän poluille, että siinä mukana kulkisi elämän mittaisia ystävyyssuhteita.

IMG_6539_edited

3-vuotias on jo myös hurjan taitava ja oppii joka päivä jotain uutta. Kaikki uusi kiinnostaa ja uteliaisuudella ei ole mitään rajoja. Muurahaisten ja simpukoiden tutkiminen on yhtä mielenkiintoista kuin kuulento ja lapsi on aivan kaikessa mukana täydestä sydämestään. Sen näki hyvin siinä, kun Alisa sai yllätyslahjana polkupyörän, jota oli koko kevään toivonut, ja kun hänet vietiin ulos katsomaan pyörää, innostui hän yhtä suurella innolla maassa kipittävistä muurahaisista kuin uudesta, hienosta pyörästäänkin. Näin ollen 3-vuotiasta ei ole vaikea saada innostumaan ja iloiseksi, sillä se onnistuu vanhemmalta yhtä helposti kuin niiden pettymystenkin aiheuttaminen. Alisan kanssa lähes joka päivä hämmästyn jostakin uudesta, opitusta taidosta. Milloin hän yhtäkkiä kiipeileekin Hoplopissa kuin marakatti ja milloin roikkuu voimistelurenkailla pää alaspäin ja jalat renkaiden läpi pujotettuina.

IMG_6613_edited

Vaikka 3-vuotiaan kanssa olen välillä aivan loppu jaksamisen suhteen, en vaihtaisi päivääkään pois. Tai no valehtelin; vatsatautipäivät voisin pyyhkiä pois ja luopua niistä. Mutta muuten en vaihtaisi päivääkään. Täydet työpäivät, päiväkotiarki, ruuhkavuosiarjen pyörittäminen ja aika-ajoin kiukkuava lapsi tekee välillä arjesta selviytymistaistelua, mutta samalla lapsi on tärkein ja onnellisin asia elämässäni. Ennen lapsen syntymää en voinut kuvitella niin isoa rakkaudentunnetta, että siihen vain pakahtuu sydän onnesta sykkyrällään, mutta esikoiseni opetti sen, mitä on äidinrakkaus; ehdotonta, loputonta ja valtavaa. Se on leijonaemon liekehtivänä leimuava ydin. Pakahduttava rakkauden tunne omaa lasta kohtaan tekee sen, että valitsisin tämän paketin kiukkuineen ja koettelemuksineen silti uudelleen, jos nyt kysyttäisiin, että pikkulapsiarki vai kahden aikuisen rauhaisa parisuhde vailla tätä kaikkea hässäkkää. Ehdottomasti hässäkkä. Myös lapsen huumorintaju, joka menee aivan täysin yhteen oman huumorintajuni kanssa, jaksaa hämmästyttää joka päivä, kun räkätämme yhdessä hölmöille vitseillemme. Ja jos saisin lapseltani napsaista itselleni jonkin ominaisuuden, olisi se varmasti tuo lapsen loputon into ja aito uteliaisuus jokaista asiaa kohtaan. Voi kun osaisin suhtautua kaikkeen niin aidosti kiinnostuneena, ennakkoluulottomasti ja positiivisesti kuten tyttäreni. Nämä reilut kolme vuotta äitinä ovat opettaneet, että tyttäreni on perinyt minun temperamentin ja huumorintajun, mutta vuodet ovat opettaneet myös sen, että minulla olisi todella paljon opittavaa häneltä. Vaikka vanhempana tehtäväni onkin kasvattaa lapsesta yhteiskuntakelpoinen, tasapainoinen ja sydämessään perusonnellinen ihminen, niin ehkäpä tyttäreni onkin samaan aikaan minun viisas ja suurin opettajani.

 

Ja parasta on, kun tuo pieni tyttö yöllä kömpii viereeni ja painautuu kylkeen kiinni nukkumaan, sillä minäkään en nuku missään muualla paremmin ja levollisemmin kuin tyttäreni vieressä, vaikkakin joskus pää yöpöydällä. Silloin on kaikki just niinkuin pitääkin, onnellisesti.

IMG_6621_edited

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s