Aasia · Matkailu ulkomailla · Matkat · Ruoka

Mitä söisi Thaimaan matkalla? Ao Nangin ravintola- ja ruokavinkit

DSC_0154[1]

Viimeisenä mutta ei suinkaan vähäisimpänä on vuorossa Ao Nangin ravintola- ja ruokavinkit. Thaimaan matkalla testasimme monenlaisia ravintoloita ja ihan koko kahta viikkoa ei tullut syötyä pelkästään thaimaalaista ruokaa, vaan sekaan mahtui myös intialaista, amerikkalaista, meksikolaista kuin italialaistakin. Mielenkiintoisimmat ruokakokemuksemme on luvassa siispä tässä postauksessa. Ensimmäisenä pieni lista thaimaalaisista perinneannoksista ja lopuksi muutama ravintolasuositus. Pieni varoituksen sana kuitenkin ensin: postausta lukiessa nälkä saattaa salakavalasti yllättää!

DSC_0261[2]

Thaimaalaisia ruokia

 

Pad Thai

DSC_1770[1]

Paistettua nuudelia katkarapujen, tofun ja pähkinöiden kera. Pad Thain mausteina toimivat limen mehu, chili ja kalakastike. Minulle tarjoiltu Pad Thai ei kuitenkaan chilistä huolimatta ollut lainkaan tulinen, vaan myös Alisa söi samasta annoksesta kanssani, joten tulisia ruokia pelkäävälle tässä on hyvä annos, millä thaimaalaiseen keittiöön voi tutustua.

 

Tom Yum

 

DSC_1832[1]

Tom Yum on tulinen katkarapukeitto, mutta jos tilaat sen mietona, ei tulisuus polta makunystyröitä kieleltä, vaan maistuu ihanan mausteiselta. Makua keittoon tulee sitruunaruohosta, limetistä ja chilistä. Katkarapujen lisäksi keitossa on sieniä, tomaattia ja sipulia. Tom Yum on ehdottomasti yksi omista suosikeistani maistelemistamme thaimaalaisista ruuista.

 

Pad Siew

 

DSC_0156[1]

Soijakastikkeessa paistettua nuudelia, joka tarjoillaan lihan, kananmunan ja kasvisten kera. Tämä annos ei myöskään ollut lainkaan tulinen ja Pad Siewstä tuli ehdoton Alisan herkku lomallamme. Hän söi lounaaksi lukuisia Pad Siew annoksia hotellillakin altaan reunalla. Pad Siew oli myös yksi Larin herkuista.

 

Khao Pad

 

Paistettua riisiä, jonka voi tilata valitsemallaan lihalla ja mausteilla. Oma tilaamani Khao Pad sisälsi vihreää currya sekä kanaa ja oli myös yksi maistuvimmista thaimaalaisista ruuista reissussa, mitä sain syödäkseni. Nam!

 

Green Curry

 

Curryja on tarjolla vihreän lisäksi myös keltaista ja punaista. Kaikki curryt ovat herkkua, mutta oma suosikkini on vihreä curry. Vihreää currykookosmaitokastiketta kanalla tuli syötyä pariinkin kertaan ja ai että…. Tämä mausteisen tulinen kastike vaan on niin hyvää, että tekisi mieli nuolla kulhokin sen jälkeen, kun kastike siitä on kauhottu parempiin suihin viimeistä lusikallista myöten. Curryt tarjoillaan riisin kera.

 

Kratiem Prikthai

 

DSC_1964[2]

Tämän herkun voi tilata esimerkiksi lihalla tai kanalla. Pääraaka-aine tarjoillaan valkosipulisen ja tuoreita pippureita sisältävän kastikkeen kera ja herkutellaan riisin kanssa. Kastike on saatavilla aivan miedosta ja lempeästä hyvinkin tuliseen, joten kannattaa olla tarkkana tilaako mildina vai spicynä, kuten monen muunkin thaimaalaisen ruuan kanssa.

 

Khao Niao Mamuang eli Sticky Rice with Mango

 

Etukäteen luin tästä perinteikkäästä thaimaalaisesta jälkiruuasta eli kookoskermassa keitetystä riisistä, joka tarjoillaan mangon kanssa. Annosta oli kehuttu thaimaalaisen aterian kruunaavaksi herkuksi. Tilasin niin sanotun Sticky Ricen kerran ja totesin ettei toista kertaa tarvitse tilata, sillä minulle tarjoiltu annos oli ainakin mautonta ja koostumukseltaan kumimaista. Haarukalliset jäivät suuhun pyörimään ja sitä oli hankala saada niellyksi. Onneksi mango sentään oli hyvää ja minun annoksessani lisänä oli myös mangojäätelöä ja jätski ei tietenkään pettänyt tälläkään kertaa.

 

Ao Nangin ravintoloita

 

Thaikkuruuan lisäksi listaan pari ravintolaa, joissa kävimme. Tässä siispä rehelliset mielipiteeni plussineen ja miinuksineen. Ao Nangissa kautta linjan positiivista on se, että jokaisen ravintolan terassin edustalla on nähtävillä ruokalista hintoineen, joten jo ennen ravintolaan sisälle astumista tietää, mitä sieltä voi tilata ja millaiseen hintaan. Yksikään paikka ei siispä pääse yllättämään esimerkiksi kalliilla hinnoillaan tai suppealla ruokalistallaan. Paikallinen, thaimaalainen ruoka ravintoloissa on huomattavasti halvempaa kuin ulkomaalaiset herkut, joten budjettimatkalaisen kannattaa ehdottomasti pysytellä thaimaalaisten ruokien äärellä. Ravintolassa thaimaalaisen perinneannoksen voi saada 100-150 bahtilla (2,7-4 eurolla) kun taas pizzat maksavat 250-350 bahtia (6,7-9,4 euroa) ja pihviannoksissa hintavaihtelu voi olla 500-1000 bahtia (13,5-27 euroa).

 

Aning Restaurant

 

DSC_1782[1]

DSC_1783[1]

DSC_1784[1]

DSC_1785[1]

Suomalaisomisteinen ravintola Ao Nangin rantakadulla, josta saa todella hyvää thaimaalaista ruokaa, mutta myös lapsille on tutumpi suomalainen lastenlista saatavilla ja myös aikuisille tarjolla on thaimaalaisten ruokien ohessa eurooppalaisia ja skandinaavisia annoksia. Me söimme Aningissa vain thaimaalaista ruokaa, mutta Alisa testasi lastenlistalta nakkiannoksen sekä lihapullat muusilla ja tuokin ruoka oli yllättäen varsin maistuvaa. Thaimaalaisista ruuista muun muassa tilaamani paistettu riisiannos vihreällä currylla ja kanalla oli loistavaa, mutta sen sijaan jälkkäriksi tilaamani ja ainoaksi jäänyt tahmariisi jäi syömättä. Aning on turvallinen valinta, josta saa kohtuuhintaista maistuvaa ruokaa.

 

Tj’s Restaurant & Sports Bar

 

DSC_1839[1]

DSC_1838[1]

DSC_1836[1]

Reissun aikana tärkeät matsit ja urheilumittelöt pääsee vahtaamaan Tj:hin isolta screeniltä. Urheilun lisäksi tämä jenkkityyppistä ruokaa tarjoava ravintola on todella hyvä vaihtoehto, kun thaikkuruoka alkaa kyllästyttämään. Iltaisin Tj:ssä on tarjolla jenkkibuffa, josta voi todella edulliseen hintaan syödä niin paljon kuin jaksaa. Grillissä tarjolla on ribsejä, hampurilaisia, pihvejä, kanaa ja vaikka mitä. Me emme kuitenkaan testanneet buffaa, vaan pari kertaa kun Tj:ssä söimme, tilasimme listalta. Testattua tuli parit erilaiset burgerit, sanwichit, ribsit ja nacholautanen ja kaikkea voin suositella. Todella hyvää ruokaa ja burgereissa oli todella laadukkaat, mehevät pihvit! Ystävällisestä henkilökunnasta erityiset plussat, sillä he ottivat tyttäremme huomioon aivan erityisen lämpimällä tavalla, vaikka tämä ravintola olikin reissumme aikana ainoa, jossa syöttötuolia ei ollut saatavilla.

 

Crazy Gringo’s Mexican Restaurant

 

DSC_0485[2]

DSC_0484[1]

DSC_0490[2]

Ruuan laadussa sekä palvelussa oli hieman vaihtelua, mutta kaiken kaikkiaan hyvä ravintola. Lari tilasi ribsit, jotka eivät täysin vakuuttaneet. Tj:n ribsit veivät tämän skaban mennen tullen. Veljeni tilaama hampurilaisateria sen sijaan oli hyvä. Minä tilasin rapeat tacot tulisella chili con carnella ja tästä annoksesta täysi kymppi! Tacoissa oli herkulliset täytteet, chili con carnessa oli potkua niin että huulia kihelmöi ja poskien sisäpintoja kipristeli. Cheddarjuusto, salaatti sekä ranskankerma toivat pehmeyttä tulisen chili con carnen kaveriksi ja korianterin vieno maku oli piste iin päälle. Nam! Myös jälkkäriksi tilaamani suklaakakku oli bueno! Palvelu Gringossa oli todella ystävällistä, mutta ajoittain hidasta, joten kiireellä tähän mestaan ei kannata mennä syömään.

 

Umberto’s cuisine

 

DSC_1825[1]

Italialainen ravintola, joka saa myös miinusta ja plussaa. Palvelu on ystävällistä, mutta henkilökunnan kanssa välillä meinasi oli pieni kielimuuri. Pienen selvityksen jälkeen päästiin kuitenkin aina samalle aaltopituudelle. Umberton menusta suosittelen pizzoja, jotka ovat todella hyviä ja rapeapohjaisia. Pastat sen sijaan eivät tehneet vaikutusta ja Larin tuomio hänen tilaamastaan pasta bolognesesta olikin, että Alisan suolattomassa piltissäkin on enemmän makua. Siispä älä tilaa pastaa vaan pizzaa tässä paikassa. Umberton ruokalistalta löytyy myös pihvejä, mutta niitä emme testanneet. Umberto on todella suosittu ravintola, joten ole paikalla ajoissa tai tee pöytävaraus, jotta mahdutte varmasti syömään.

 

Diver’s Inn Steak House

 

DSC_1864[1]

DSC_1869[1]

DSC_0288[1]

DSC_1866[1]

DSC_1872[1]

IMG-20180228-WA0009[1]

Tämä saksalaisomisteinen pihviravintola tuli tietoisuuteemme kaverin suosituksen kautta ja nyt on pakko sanoa, että tämä suositus ei kyllä ollut turha! Aivan älyttömän hyvä ravintola ja tälle iso suositus myös meiltä. Ravintola ei ole se edullisin Ao Nangin ravintola, mutta pihvit ovat varmasti täydelliset. Ravintola tarjoilee australialaisia agnuspihvejä ja takaa jokaiselle pihvilleen täydellisen paiston asiakkaan toiveen mukaan. Ravintola kuitenkin rehdisti ilmoittaa, että se suosittelee tilaamaan pihvin maksimissaan mediumiksi paistettuna, koska täysin läpikypsäksi paistetut pihvit menettävät mehevyytensä ja tästä syystä he eivät ota vastaan valituksia pihveistä, mikäli asiakas on tilannut ne läpikypsänä. Kun pihvi tarjoillaan pöytään, asiakasta pyydetään vielä leikkaamaan pihviin viilto ja varmistamaan, että pihvi on juuri sellainen kuin asiakas sen haluaa olevankin. Minun ulkofilee ja Larin sekä veljeni Rib Eye steakit olivat täydelliset ja toimivat todella hyvin yhteen meille tarjoillun punaviinin kera. Myös jälkkäreitä voin suositella ja etenkin laavakakkua, joka vie kielen mennessään. Kun saavuimme ravintolaan, meidät otettiin superlämpimästi vastaan, Alisalle tuotiin heti lastentuoli ja hauska nallepalapeli, jonka kanssa Alisa jaksoi touhuta koko ruokailumme ajan, vaikka söimme pitkän kaavan mukaan myös alkuruuat ja jälkkärit. Tässä ravintolassa kaikki oli niin kohdallaan kuin olla ja voi ja palvelu oli parasta, mitä missään ravintolassa matkamme aikana saimme.

 

Tandoori Night’s Restaurant

 

DSC_1841[1]

Tandoorissa nimensä mukaisesti on tarjolla intialainen menu sekä sen lisäksi thaimaalainen menu. Intialaisesta menusta suosittelen naanleipiä sekä raitaa, mutta muuten suosittelen valikoimaan syötävät thaimaalaisen menun puolelta, sillä intialainen ruoka tässä ravintolassa on ok, mutta thaimaalainen ruoka on parasta, mitä Ao Nangissa söimme. Larin ja veljeni suosikiksi nousi ehdottomasti Garlic and pepper with beef (Kratiem Prikthai). Näitä annoksia he söivät varmaan neljät per nenä lomamme aikana. Oma suosikkini oli vihreä currykookosmaitokastike kanalla, joka oli aivan tajuttoman hyvää ja sai kyllä sellaiset makuorgiat aikaiseksi suussani, että ikävöin tuota annosta vieläkin. Myös Tandoorissa on aivan superystävällinen henkilökunta ja näillä tarjoilijoilla on myös huumorin pilke silmäkulmassa. Lapset otetaan myös ihanasti huomioon tarjoilijoiden toimesta.

 

Coconut bar

 

Tämä baari osui eteemme myös kaverin suosituksesta. Coconutissa on ruokalistakin tarjolla, mutta enemmän tämä paikka tuntui baarilta emmekä mekään ruokailleet Coconutissa, vaan nimenomaan kävimme drinkeillä. Elävä musiikki viihdyttää isojen drinksujen äärellä ja savuisessa ”kapakassa” viettää kyllä oikein mielellään iltaa pitkälle yön pikku tunteihin saakka. Drinkit ovat hieman keskitasoa kalliimmat, mutta happy hour:in aikaan drinkit saa puoleen hintaan, jolloin budjettimatkailija säästää pitkän pennin, sillä hinnat ovat selvästi keskitasoa edullisemmat. Musiikista vastasi todella hyvä livebändi, jonka jäsenet itse asiassa jäivät keikan jälkeen istumaan iltaakin Larin ja veljeni kanssa, kun minä ja Alisa olimme painuneet jo hyvä tovi sitten yöpuulle, ja innostuivat tarjoamaan juomiakin siinä jutustelun tuoksinassa. Kun boy’s night out päättyi ja menimme seuraavana iltana alkuillasta käymään Coconutissa koko perhe, muisti bändin naissolisti, että Lari oli kertonut tyttäremme pitävän kissoista, joten hän oli laittanut kissapaidan päällensä ja Alisahan oli samantien aivan innoissaan tästä yllätyksestä! Lapsen kanssa Coconut ei kuitenkaan ole paras mahdollinen paikka, sillä sisällä tupakoiminen baarissa on sallittua, joten jos huono tuuri käy, niin viereisessä pöydässä joku saattaa laittaa tupakaksi ja tästä syystä Alisan kanssa mekään emme viipyneet pitkään.

 

Jose Guesthouse & Restaurant

 

DSC_1953[2]

DSC_1948[2]

Jose on myös suomalaisomisteinen ravintola, josta kuulemiemme suomalaismatkailijoiden vinkkien mukaan kannattaa käydä myös kyselemässä retkivinkkejä Ao Nangissa matkaileville, mikäli haluaa löytää lomalleen jotain sellaista tekemistä, mikä ei lue suoraan jokaisen retkiesitteen kannessa, vaan niin sanotusti haluaa kaivella Krabin aluetta hieman pintaa syvemmältä. Meillä oli kuitenkin retkisuunnitelmat ja lomatekemiset hyvinkin selvät, joten tällä saralla vinkkejä emme itse kyselleet, mutta samassa hotellissa kanssamme asustellut suomalainen lapsiperhe oli saanut vinkit kissakalafarmista ja olivat tykänneet tuosta vierailusta ehkä eniten koko lomansa aikana kokemistaan asioista. Josessa emme varsinaisesti ruokailleet, mutta veljeni välipalaksi syömä pizza oli kuulemma varsin maistuva, joten uskallan suositella testaamaan myös Josen ruuat. Juomat sen sijaan olivat kylmiä ja ihania ja Alisallekin tehty mangojuoma, joka oli koristeltu kauniilla trooppisella kukalla oli aivan ihana. Eipä ollut valittamista omassa Piña Coladassanikaan. Josessa rakastettiin lapsia ja Alisa otettiinkin ihanasti vastaan henkilökunnan toimesta. Juomien nauttimisen ohella silittelimme moneen otteeseen Josen omaa ravintolakissaa Tiikeriä ja Alisa istui varmastikin jokaisen tarjoilijan sylissä vähintäänkin kerran.

DSC_0335[1]

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s