Polkuja

Pakastimen tyhjennystalkoot jatkuvat. Pakkasesta löytyi vielä pieni hirvenpaisti, joka pääsi käsittelyymme seuraavaksi. Kun tietoisuus ekologisista valinnoista kasvaa ja iän tuoma näkemys sekä perheenlisäys tuovat eteen sen tosiasian, että tästä maapallosta olisi jäätävä jotain tuleville jälkipolvillekin, emmekä me voi kuluttaa luonnonvarojamme ja maaperäämme loppuun asti seuraavia sukupolvia ajattelematta, olen halunnut lisätä ruokavalioon myös lisää ekologisempia vaihtoehtoja. Kestävää kulutusta silmällä pitäen viime aikoina olemme opetelleet käyttämään ruuanlaitossa enemmän kasviproteiinia ja muun muassa pavut ovat tulleet keittiöömme enenevissä määrin pysyviksi asukkaiksi. Mennään papuresepteihin kuitenkin omassa jutussaan, sillä tällä kertaa pöydälle nostetaan hirvenpaisti. Kun sanon, että haluan vähentää ruokavaliostamme punaisen lihan osuutta, tarkoitan sillä kaupan lihahyllyistä löytyviä possun- ja naudan tehotuotettuja lihoja.

Sen sijaan luonnossa vapaasti kasvanut ja itse metsästetty hirvi on asia aivan erikseen. Tai no korjataan nyt heti kättelyssä, että en minä ole mitään itse metsästänyt, vaan Larin sukulaismies, joka on innokas metsämies ja ihanasti on meillekin saaliistaan jakanut. Minä vain onnesta hihkuen otan arvokkaan ruokalahjan vastaan ja toivon tekevämme sille kunniaa keittiössämme. Siitä ei tosiaan tulisi yhtikäs mitään, jos minä tuonne metsälle lähtisin kiväärin kanssa heilumaan, sillä siinä vaiheessa ruokapöytään saisi nostaa padassa ainoastaan jäniksen jälkiä ja ohi ammuttua teereä. Metsästysluvan kanssa asiansa osaavilta metsämiehiltä homma sen sijaan käy aivan erilailla ja tällöin, kun hirvikannan elinvoimaisuus otetaan kaatolupia jakaessa huomioon, on kyse todellakin kestävästä, ekologisesta ratkaisusta ja ehdottomasti niin sanotusta ”onnellisesta” eläimestä, joka on tuotantolaitosten sijaan kasvanut ja elänyt villinä ja vapaana luontaisessa elinympäristössään. Tällaista lihaa itse syön ainakin ilman minkäänmoisia tunnon tuskia maapallomme kohtaloon liittyen. Hirvenpaistissa maistuu suomalaisen luonnon upeus ja on ihanaa muutaman kerran vuodessa saada herkutella näin upeilla ruokaherkuilla. Tässä siispä viimeisin hirviherkkumme pippureilla ja rosmariinilla ryyditettynä ja sinihomejuustokastikkeella aateloituna. Olkaatten hyvät!

Hirvenpaisti

• Hirvenpaisti
• nokare margariinia
• merisuolaa
• mustapippuria
• Roseepippuria
• Viherpippuria
• Valkopippuria
• Kuivattua rosmariinia

Hirvenpaisti paistetaan täysin maustamattomana ja marinoimattomana ja maustetaan vasta kypsänä samalla kun liha paiston jälkeen vetäytyy. Tällä tavalla valmistettu liha on mehevä ja juuri oikein maustunut. Paista paistinpannulla paistin pinta kiinni margariininokareessa, kiinnitä lihaan paistomittari lihan paksuimpaan kohtaan ja siirrä liha uuniin 125 asteeseen paistumaan loppuajaksi. Paisti on valmis, kun sisälämpötila näyttää 57 astetta. Nosta liha uunista. Laita isolle folion palalle reilusti merisuolaa, rouhittuja pippureita sekä kuivattua rosmariinia. Pyörittele paisti mausteissa kauttaaltaan niin, että mausteita todella on reilusti joka puolella paistia. Kääri paisti folioon ja jätä vetäytymään vähintään 15 minuutiksi. Paisti voi vetäytyä jopa puoli tuntia. Viipaloi liha ja tarjoa sinihomejuustokastikkeen kanssa. Lisukkeiksi sopivat vaikkapa uudet perunat ja raikas salaatti.

Sinihomejuustokastike

• 1 ½ kevätsipulia varsineen
• 4dl kermaa
• 2tl lihaliemijauhetta
• mustapippuria
• 50g sinihomejuustoa
• 1tl fariinisokeria
• suolaa

Sinihomejuustokastike tehdään samassa pannussa, missä hirvenpaistin pinta on paistettu kiinni, sillä pannu antaa tällöin hyvän maun myös kastikkeelle. Silppua kevätsipuli varsineen ja kuullota margariinissa paistinpannulla. Lisää sekaan kerma, lihaliemijauhe, ripaus mustapippuria myllystä sekä fariinisokeria. Kiehauta. Hieman ennen tarjoilua lisää sinihomejuusto murusina kastikkeen sekaan. Sekoita sekaisin, tarkista maku ja lisää suolaa tarvittaessa. Sinihomejuusto omaan makuuni saa jäädä kastikkeeseen nokareiseksi, mutta päätä itse teetkö samoin kuin minä, vai sulatatko sinihomejuuston tasaisesti kastikkeen sekaan. Sinihomejuuston määrästä on vaikea antaa tarkkaa grammamäärää, sillä miedompaa sinihomejuustoa joutuu laittamaan ehkä enemmän ja vahvempaa puolestaan vähemmän, mutta maistelemalla löytyy omaan suuhun sopiva määrä.